VSK ja demokratian kriisi

Suomen eduskuntatalo.
Suomen eduskuntatalo. KUVA: Miemo Penttinen, CC BY 2.0.

Tutkimusten mukaan aidosti demokraattisten maiden määrä maailmassa vähenee. Kansalaisjärjestö Freedom Housen mukaan vuosi 2019 oli 14. perättäinen vuosi, jolloin ”globaali demokratia” on heikentynyt. Samaan aikaan tyytymättömyys edustuksellista demokratiaa kohtaan kasvaa myös demokraattisissa valtioissa.

Läntisen demokratian arveltiin yleisesti saaneen lopullisen voiton, kun Neuvostoliitto hajosi ja sen valtajärjestelmä romahti 1990-luvun alussa. Niin ei käynyt – ”historian loppu” jäi tulematta. Läntiset demokratiat kohtasivat historiallisesti uudenlaisia ongelmia.

Globalisaatio on toteutunut lähinnä kansallisista juuristaan irtautuneiden suuryritysten ja globaalin finanssipääoman ehdoilla. Globalisaation hyödyt ovat jakautuneet epätasaisesti. Eriarvoisuus on kasvanut OECD-maissa tavalla, jota OECD:n lisäksi myös IMF ja Maailmanpankki pitävät sekä yhteiskunnallisesti että taloudellisesti vahingollisena. Maailman talousfoorumi (WEF) toteaa vuoden 2020 alussa ilmestyneessä raportissaan, että eriarvoi-suuden vähentäminen hyödyttäisi taloutta.

Poliitikot demokraattisissakin maissa ovat menettäneet taloudellista päätösvaltaa monikansallisille yrityksille ja finanssilaitoksille ja niiden lobbareille sekä virkamiehille, joiden näkemykset taloudesta esitetään usein “epäpoliittisina”, teknokraattisina, taloudellisina välttämättömyyksinä.

Tuo on keskeinen syy siihen, että tyytymättömyys edustuksellista demokratiaa kohtaan on kasvanut. Useissa maissa valtaan on noussut poliitikkoja ja puolueita, jotka vetoavat kansalaisiin demagogialla eivätkä kaihda demokratian peruspilarien, oikeuslaitoksen riippumattomuuden, lehdistönvapauden ja kansalaisjärjestöjen toimintaoikeuksien, rajoittamista.

On demagogiaa väittää, että yksittäinen maa voisi miten tahansa irtautua globalisoituvasta maailmasta. Toisaalta nykymuotoisen globalisaation kielteisten piirteiden – kansallisen päätösvallan supistuminen, eriarvoisuus, työttömyys, köyhyys, syrjäytyminen ympäristöongelmat – sivuuttaminen tai alistuminen niiden edessä antaa sekin aseita demagogien käsiin.

Ongelma on aikakauden keskeisin eikä siihen ole helppoa ratkaisua. Demokratia on kriisissä.

Demokratian kriisi näkyy poliittisen keskustelun kriisinä. Itsetarkoituksellinen vastakkainasettelu lisääntyy, kielenkäyttö raaistuu, vihapuhe ja salaliittoteoriat hivuttautuvat valtavirtaan. Mitä tehdä, jos demokraattisesti valittu valtionpäämies esittää jatkuvasti yksiselitteisiä valheita ja panettelee poliittisia vastustajiaan?

Sosiaalinen media on kärjistänyt poliittisen keskustelun kriisiä. Kun keskustelua käydään ilman sääntöjä, demagogit ja panettelijat voittavat väistämättä.

Muutos demokratian kriisin ratkaisemiseksi voi lähteä vain ruohonjuuritasolta.

Kansakoululaitos ja yleinen oppivelvollisuus olivat yleisen äänioikeuden ja poliittisen demokratian välttämätön edellytys 1800-luvulta lähtien.

Demokratian puolustamiseksi sitä on kehitettävä. Valtiovallan tulisi luoda uusia edellytyksiä sille, että kansalaiset kykenevät informaatiovirran keskellä muodostamaan itsenäistä, perusteltua maailmankuvaa.

Informaatioteknologisen vallankumouksen ja globalisaation oloissa se on valtioille aivan uudenlainen haaste.

Valtiovallan demokraattisissa maissa, tai valtiollisten kansainvälisten instituutioiden (kuten EU) tulisi tulla tukemaan VSK:n kaltaista projektia. Se on käsittääksemme ainoa tapa yhdistää samaan foorumiin eri mielipidesuuntausten edustajat väittelemään asiallisesti ongelmista, joista polttavimmat ovat globaaleja ja kaikille yhteisiä. Myös poliitikkojen tulisi osallistua väittelyihin VSK:n kaltaisessa projektissa mieluiten omilla sivustoillaan. Näin heidän olisi erillisiä poliittisia kysymyksiä koskevien mielipiteiden lisäksi esitettävä toimintansa eettis-intellektuaalisia perusteita täsmällisessä muodossa ja kansalaisilla mahdollisuus arvioida päättäjiensä poliittisia valintoja – mukaan lukien niiden ideologiset, historialliset, globaalit ja ekologiset reunaehdot.

Seuraavat aloitteemme tuovat lisää omaperäisiä ratkaisuja demokratian kriisiin eri kannoilta:

Kirjoittajasta

uusihisto

uusihisto

Toimitus. KUVA: Kleio, historian jumalatar.

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.