VSK ja yliopistot

Pariisin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta.
Pariisin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta. KUVA: Peter Haas, kuvaa rajattu. Wikimedia Commons, CC BY-SA 3.0.

Yliopistot voivat hyödyntää VSK:aa käynnistämällä erilaisia tutkimusprojekteja sen pohjalle.

VSK:ssa vaalitaan länsimaisen akateemisen perinteen parhaita puolia: tutkimuksen vapaus, sivistynyt keskustelukulttuuri, teemojen jäsentäminen, käsitemäärittelyt, jne.

Yliopistojen rooliin ei ole kuulunut maailmankatsomuksellisten väittelyiden johtaminen – sen enempää akateemisessa maailmassa kuin muuallakaan. Nykyään tämä on välttämättömyys.

Luottamusta tieteelliseen tutkimukseen horjutetaan vakavasti erilaisilla salaliittoteorioilla ja valeuutisilla. Aktiivinen faktantarkistus kenties riittää selvän huuhaan torjumiseen, mutta tiedeinstituutioiden arvovallan palauttamiseen tarvitaan mielestämme seuraavia näkökulmia:

Yliopisto-opetuksessa ja -tutkimuksessa ei yleensä tehdä eroa ideologisten ja ei-ideologisten aiheiden välillä. Tämä saattaa johtaa siihen, että tärkeimmistä aiheista esitetään huomaamatta yksipuolisia näkökantoja tai ne jäävät ”poliittisina” jopa tyystin käsittelemättä. Esimerkkejä ei ole vaikea löytää – ei ainakaan Suomen lähihistoriasta. Suomettumistutkimus loisti suomettumisen vuosina poissaolollaan.

VSK:ssa lähtökohtana on näkemys, että maailmankatsomuksellisia aiheita on käsiteltävä omalla erityisellä tavallaan. Maailmankatsomuksellisissa kysymyksissä ei voi olla puolueetonta asiantuntijaa. VSK:ssa väitellään paitsi mielipiteistä sinänsä, niin yhtä lailla suhtautumistavoista, so. mielipiteiden mahdollisesta yhteydestä ajankohdan vallitseviin mutta vanhentuneisiin ”totuuksiin”, kollektiiviseen itsepetokseen, yleensä aineellisiin ja henkisiin, tiedostettuihin tai alitajuisiin etupyyteisiin.

Sellaisilla tieteenaloilla tai niissä erilliskysymyksissä, jotka herättävät kiihkeitä intohimoja ja joilla on laajoja taloudellispoliittisia vaikutuksia, tulisi tärkein opetusmenetelmä olla väittelyiden järjestäminen ja tärkein oppimismenetelmä omakohtainen osallistuminen väittelyyn. Tärkeintä opintoaineistoa olisivat tällöin mahdollisimman monia erilaisia mielipiteitä sisältävät opintopaketit.

VSK:ssa painotetaan juuri kaikkein eniten “riitoja” herättäviä aiheita. Mitä ideologisempi teema, sitä kiihkeämpiä intohimoja se herättää ja sitä vaikeampaa ja tärkeämpää on kiinnittää erityistä huomiota keskustelukulttuuriin.

Ihmiskunnan tie on aihe, josta ei ole eikä voi olla vain yhtä yksimielistä näkemystä. Juuri tuo tekee VSK:sta kaikkia kansalaisia koskevan koulutusprojektin. Opettajilta vaaditaan uudenlaista, eettistä kykyä: miten organisoida vastakkaisia kantoja edustavien ihmisten keskustelua.

VSK-projektiin osallistuminen merkitsee todellista haastetta yliopistoille. Loppujen lopuksi se synnyttää aivan uuden ulottuvuuden korkeakoululaitoksen toimintaan.

• Uusi historia ry on tehnyt myös aloitteen eettisestä yliopistosta, jossa lähtökohtana ovat VSK:n perusperiaatteet, mutta jossa ajatusta on viety pidemmälle. Akateemisten oppilaitosten osallistuminen VSK-idean käynnistämiseen ja toteuttamiseen voisi olla ensimmäinen askel uudenlaisen yliopiston synnyssä.

Katso esittely täältä: Yliopistouudistus – uudistus opetuslaitoksessa!

Kirjoittajasta

uusihisto

uusihisto

Toimitus. KUVA: Kleio, historian jumalatar.

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.