Puolakkalainen määritelmä:
Hallinnollinen kokonaisuus, jonka jäsenet kuuluvat samojen sääntöjen piiriin, vaikka he eivät ole jokapäiväisen elantonsa hankkimiseksi työnjaon pohjalta välittömässä yhteistyössä keskenään.
Yhteiskunta syntyi suojaksi ihmistä vastaan
Yhteiskunta (protoyhteiskunta) syntyi kun syntyi pyynti-keräilykulttuurin heimo-organisaatio.
Ihmisyhteiskunta syntyi suojaksi ihmistä vastaan. Ihmisen pahin vihollinen on ihminen itse. Tämä on tosiasia niin ihmisyksilön elämässä, ihmisyhteiskuntien (valtioiden) kehityksen kannalta kuin koko ihmislajin kohtalon kannalta.
Käyttäytymistämme säätelevä geenipooli mahdollistaa sekä laumaelämän, sellaisen yksilö- ja ryhmäkäyttäytymisen, jota hallitsee sokea tahto valtaan, että kyvyn järjestäytyä tuota sokeaa vallanhimoa vastaan lakiin perustuvaksi yhteiskunnaksi.
Yhteiskunnallinen kehitys on poliittista evoluutiota
Yhteiskunnan olemuksen vuoksi politikointi ihmisyhteiskunnassa on substantiaalisesti erilaista kuin minkä tahansa eläinten ”politikointi” yhteisöissään.
Se tekee ihmisestä poliittisen eläimen.
Politiikka on eturyhmien kamppailua siitä, miten hyödykkeet jaetaan.
Aineellinen tuotanto, luonnon yhteiskunnallinen hyödyntäminen, muodostaa historiallisen kehityksen perustan, lähtökohdat ja puitteet. Varsinainen historian liikevoima, se mikä määrää kehityksen suunnan, on se, “miten hyödykkeitä jaetaan”. Olennaista ihmisyhteiskunnan koossapysymiselle ja kehittymiselle on aina se, miten eturistiriitoja käsitellään.
Yhteiskunnan perusosat
Omalakisesti kehittyvät prosessit rakentuvat aina jonkin kokonaisuuden varaan. Kokonaisuus koostuu aina perusosista.
Yhteiskunnan perusosia ovat ne osatekijät, jotka olennaisella tavalla vaikuttavat ”hyödykkeiden jakamiseen”, siis siihen, mikä asema, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia, itse kullakin on yhteiskunnassa.
Yhteiskunnan perusosat ovat keskusvalta, taloudellispoliittiset eturyhmät ja kansalaistaso.
Tuotantovoimat – työnjaon organisoinnin ja työvälineiden taso – eivät kuulu yhteiskunnan perusosiin. Ihmisyhteiskunnan kehityksen käänteentekevät muutokset eivät johdu siitä, mitä ja miten tuotetaan. Esimerkki: Savanneille siirtyneiden Homo-suvun laumojen työkalut eivät alun alkaen olleet lainkaan kehittyneempiä kuin metsämailla eläneillä laumoilla. Vaikeammat luonnonolot pakottivat ne ravinnon ihmismäisempään jakotapaan. Se johti harppaukseen myös työkalujen kehityksessä.
» Alkuun » Käsitteitä »
Muussa tutkimuksessa / keskustelussa usein vähätellään yhteiskunnan määrittelyn merkitystä, tai sitten luetellaan mielivaltaisesti sen piirteitä.
Esimerkkinä jälkimmäisestä Wikipediassa esitetty määritelmä:
“Yhteiskunta koostuu ihmisistä ja heidän yhteisöistään, jotka asuvat ja ovat vuorovaikutuksessa tietyllä maantieteellisellä alueella; myös erilaiset instituutiot, poliittiset käytännöt tai valtarakenteet, infrastruktuuri ja kulttuuri ovat osa yhteiskuntaa.”