Hermeneutiikka, positivismi, historianfilosofia?

Matti Puolakan historianfilosofia on ihmis- ja yhteiskuntatieteitä kokoava ”kattotiede”. Historianfilosofian perusta on nykytieteessä, vaikka ytimeltään se on filosofiaa. Tarkemmin sanoen se on oman aikakautensa ”tosi filosofiaa” – hegeliläis-marxilaisessa hengessä. Kyse on eettis-intellektuaalisesta asenteesta.

» Alkuun » Filosofinen metodi » Hermeneutiikka, positivismi, historianfilosofia?

Tosi filosofia paljastaa kansakunnan ja aikansa yhteiskunnallista valhetta – esimerkiksi Suomen suomettumista. Tällainen asennoituminen tarkoittaa myös uskallusta vastustaa vääryyksiä ja valheita kunkin omassa sosiaalisessa lähipiirissä.

Vuonna 1831 kuollut saksalaisfilosofi G.W.F. Hegel oli viimeinen suuri systemaatikko, lukuisia erilaisia tieteitä käsitellyt ensyklopedisti. Nyt Hegelin filosofia tekee jälleen tuloaan. Hänestä ollaan kiinnostuneita filosofian keskeisissä suuntauksissa.

1900-luvun filosofian pääsuuntaukset olivat analyyttinen, fenomenologis-eksistentialistinen ja marxilainen filosofia. Viime vuosisadan lopulla ne kaikki päätyivät murrokseen. Koulukuntien väliset rajat alkoivat kadota ja keskustelu lisääntyi, mutta filosofinen kokonaiskuva ja -käsitteistö puuttui.

Pertti Koskela:

Ihmissuvun, yhteiskunnan ja ihmisen synty

Ehdotus ihmiskunnan uudeksi historiaksi, osa 1

ISBN 9789527352120. OVH 20 e.

Tässä video- ja artikkelisarjassa joitakin julkkareiden jälkeen meille tulleita kysymyksiä ja vastauksia niihin. Kirjan esittelyä täällä.

(1) Positivismi pyrki alkujaan täydentämään luonnontieteistä peräisin olevia tieteellisyysihanteita. Siitä kehittyi ns. looginen positivismi ja analyyttinen filosofia. Pyrkimys käsitteelliseen selkeyteen oli analyyttisessa suuntauksessa keskeistä. Siinä oli Puolakan mielestä sen ansio. Analyyttinen filosofia oli aikanaan Suomessa hallitseva suuntaus. Puolakka kritisoi sitä siitä, että analyyttisen filosofian – kansainvälisestikin nimekkäät – edustajat eivät mitenkään arvostelleet suomettumista.

(2) Hermeneutiikka lukeutuu fenomenologis-eksistentialistiseen filosofiaan. Hermeneutiikka liitetään pyrkimykseen ymmärtää ja tulkita esimerkiksi tekstejä. Kommunikatiivisen toiminnan teorian muotoillut Jürgen Habermas on sen tunnettu edustaja.

(3) Marxilainen filosofia oli yhteiskuntakriittistä, se pyrki muuttamaan maailmaa. Lännessä työväenliike rakensi hyvinvointiyhteiskuntaa ja oikeusvaltiota. Idässä sosialismi syntyi, kehittyi ja romahti. Kaikki mainitut filosofiset pääsuuntaukset jakautuivat erilaisiin virtauksiin. Tämä päti varsinkin marxismiin.

Marxismissa on Puolakan tausta. 1980-luvulla hän teki marxilaisen ajattelutavan – sen peruskäsitteiden – systemaattisen kritiikin. Puolakka kysyi, miksi sosialismi kaatui? Ja, miten läntisiä demokraattisia oikeusvaltioita tulisi kehittää? Hän päätyi uuteen historianfilosofiaansa ja sen käytännöllisiin sovellutuksiin.

Tänä aikana syntyvässä globaaliyhteiskunnassa tarvitaan Puolakan mielestä kansalaisten Totuusfoorumin tapaista instituutiota paljastamaan kollektiivista yhteiskunnallista valhetta ja valtioiden laittomuuksia. Totuusfoorumit voisivat painostaa valtioita noudattamaan lakejaan, sopimuksiaan ja tekemään ihmiskunnan kokonaisedun kannalta järkeviä päätöksiä.

Elämme – Puolakan mukaan – aikakautta, jolloin ihmiskunta yhtenäistyy oman itseymmärryksensä perustalta tai tuhoaa itsensä lajina. Tuo on aikamme suurin haaste.

Vanhat ismit ovat päätyneet umpikujiin. Tänä aikana kaikki aate-, kulttuuri- ja tiedesuuntaukset joutuvat mullistamaan oman ajattelunsa filosofisia perusteita.

Historiasta on alettava oppimaan. Historianfilosofialle on polttava tarve. Tieteiden uusimmat tutkimustulokset mullistavat historianfilosofiaa. Tarkoitan erityisesti biologian filosofian, etologian ja esihistoriaa tutkivien erityistieteiden saavutuksia.

Historianfilosofiassaan Puolakkaa hahmottelee noin 2,5 miljoonan vuoden pituisen ”historian kaaren” Homo-suvun synnystä nykypäivään ja siitä kohti tulevaisuuden globaaliyhteiskuntaa. Hän ennakoi, että tänä aikana – biologian filosofian tapaan – on syntymässä paleontologian ja arkeologian erityistieteiden filosofiat. Myös historiatieteen piirissä on käynnistynyt uudenlaista historianfilosofista keskustelua. Positivismin ja hermeneutiikan suuntaukset liittyvät lukuisiin tieteenteorian kiistoihin ja keskusteluihin. Tämän ajan näkökulmasta tulee pohtia uudelleen myös filosofian historiaa. Lähtökohdan sille tarjoaa Hegelin filosofian historian käsite.

Matti Puolakan Ihmiskunnan tie -väittelysanakirja pyrkii olemaan eettisiä globaalikansalaisia kokoava uudenlainen kansalaismedia ja uusi kansalaisyliopisto. Siinä oppimisen päämuotona olisi omakohtainen osallistuminen väittelyyn ihmissuvun pääkysymyksistä. Tarkoituksena on mm. yhdistää akateemista tutkimusta ja kansalaiskeskustelua.

Puolakan filosofiassa keskeistä on oman ymmärryksen rajojen selvittäminen – erityisesti vastakkaisiin näkemyksiin nähden – sekä uskallus pohtia kriittisesti omaa suhtautumistapaa ja ajattelua.

Näitä visioita – ”puolakkalaisuutta” – voi kannattaa eri suuntauksista, niin hermeneutiikasta kuin positivismista lähtien. Olennaista on sitoutuminen rehelliseen keskustelukulttuuriin.

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.