Tämän ajan historianfilosofia ammentaa paitsi ihmistieteistä, niin myös maailmankirjallisuudesta ja kulttuurihistoriasta. Ihmisolemusta onkin usein syvällisimmin esitetty kaunokirjallisuudessa. Ihmislaji voidaan määritellä tieteellisesti, mutta ihmisyksilö vaatii tarinan.
Tässä kategoriassa myös alustussarja Kansallinen herääminen suomalaisessa kulttuurissa.
Tällä sivulla julkaisemme arkistoistamme löytyviä sitaatteja, aforismeja, runoja ja anekdootteja. Aihepiiri kattaa filosofian historian, historian ja kulttuurihistorian, nykyajan ja arkielämän ihmissuhdekokemukset. Luettavuuden vuoksi tässä julkaistuja
Vuonna 1958 ilmestyi teos Eino Leino aikalaistensa silmin. Kirjan kirjoittaja Aarre M. Peltonen on koonnut teokseen lähikuvia, muistelmia ja haastatteluja Leinon syntymän 80-vuotismuiston merkeissä. Hän
Kooste Matti Puolakan puheista ja keskusteluista eri vuosilta kevyesti editoituna Seuraavassa koosteessa on otteita aivan 70-luvulta lähtien, mikä on jossain määrin vaikuttanut sananvalintoihin. Pääviestistä Puolakka
Pintani alla on kohtauspaikkamme Päivi Kaunelan runokirjasta “Pintani alla on kohtauspaikkamme” on ilmestynyt uusi, laajennettu painos. Kirjaa on saatavana kaikista nettikirjakaupoista. Pehmeäkantinen 62 sivua ISBN-13:
Runokirjauutuus: Kategoria Tunnisteet Rapatin teosta saa nettikirjakaupoista sekä Uusi historia -yhdistyksen tilaisuuksista. Ovh 12 euroa. Uusi historia -yhdistys on julkaissut uuden runokirjan, Pekka Rapatin “Peilin
Kategoria Tunnisteet Artikkeli on ote eräästä Matti Puolakan ystävilleen lähettämästä sähköpostista vuodelta 2016. Stilisointi Päivi Kaunela. Kuva Mona Lisasta on kuva ”jumalattaresta”, Leonardo da Vincin
Sarjassa kansallinen herääminen suomalaisessa kulttuurissa “Kansallinen herääminen suomalaisessa kulttuurissa” -sarjan esittelyä ja linkit muihin osiin. Esplanadin puisto ja ravintola Kappeli v. 1908. Museovirasto, M. L.
Editointi Matti Puolakan ex tempore puheesta vuodelta 2009. [1] Tulemme aina olemaan “homo sapienseja“. Käyttäytymistämme säätelevä geenipooli ei muutu. Tällöin tarkoitetaan käyttäytymistämme säätelevän geenipoolin keskeisiä
LUE MYÖS Muutuuko ihminen – missä mielessä voidaan puhua “uudesta ihmisestä”? Vain pari viikkoa ennen kuolemaansa Matti Puolakka antoi pitkän haastattelun elokuvaohjaaja Jouko Aaltoselle tämän
Minna Canthin muistomerkki Tampereella, Lauri Leppäsen veistos vuodelta 1951. KUVA: Heikki Kastemaa, Wikimedia Commons, CC BY-SA 3.0. ”Minna Canth on nuorsuomalaisuuden ensimmäisiä suuria alkutekijöitä,” kirjoittaa Eino
”Emme saa toisista kansoista vierautua ja itsekyläiseen isänmaallisuuteen vajota”, sanotaan Nykyaika-lehden pääkirjoituksessa vuodelta 1898. Tuo suhtautuminen kuvastanee parhaiten Eino Leinon yhteiskunnallista toimintaa ja lehtimiesuraa. Leinon
Seuraavassa otteita alustuksesta Uusi historia ry:n kesätapaamisessa 8.8.2020. Tekstissä referoidaan Riitta Konttisen kirjaa ”Onnellista asua maalla – Tuusulanjärven taiteilijayhteisö”. Suoriin sitaatteihin on merkitty sivunumerot. Suosittelemme
Voidaanko Hamletin kysymyksestä esittää olennaisesti uutta arviota? Ainakin siitä voidaan filosofoida seuraavasti poiketen yleisestä tulkinnasta (esimerkki sellaisesta jutun lopussa): Hamletissa Shakespeare ottaa esille kaikkein kauheimman
Leo Tolstoin romaanissa Sota ja Rauha tapahtuu seuraavaa: Ruhtinas Vasili jää Pierren silmien edessä kiinni yrityksestä ryöstää Pierrelle tuleva perintö (siis varastaa Pierren isän testamentin).
Kirjoitussarjan esittely Ensimmäinen essee Raoul Palmgrenin kirjassa Suuri linja käsittelee Adolf Ivar Arwidssonia. Palmgren on antanut kirjoitukselle alaotsikon ”taistelija aamuhämärässä”. [1] Vuosina 1808-09 käydyn Suomen
Suomen taiteen ns. kultakausi hakee vertaistaan maailmassa. Tuskin missään muualla niin pieneltä kieli- ja kulttuurialueelta on syntynyt niin monipuolinen, kaikki taiteen alat kattava suuri kukoistus,
Tolstoilla on kertomus Kreuzer-sonaatti. Siinä on mielenkiintoinen kohta, jossa kertoja kuvailee sitä, millä tavalla musiikki vaikuttaa ihmiseen. Hänen kohdallaan kysymys oli siitä, että hänen vaimonsa
Otteita teoksesta La Rouchefoucauld, Mietelmiä, Karisto 1994. Kirjaa on saatavilla kirjastoista ja antikvariaateista. Ihmiset eivät ole ainoastaan taipuvaisia unohtamaan heille tehdyt hyvät työt tai heitä
Jos haluat tietoa tilaisuuksiemme ajasta, paikasta ja ohjelmasta, ilmoittaudu postutuslistalle osoitteeseen uusihistoria (at) humanpath.net. Saat meiltä postia noin 1-2 kertaa kuukaudessa.
