Tämän ajan historianfilosofia ammentaa paitsi ihmistieteistä, niin myös maailmankirjallisuudesta ja kulttuurihistoriasta. Ihmisolemusta onkin usein syvällisimmin esitetty kaunokirjallisuudessa. Ihmislaji voidaan määritellä tieteellisesti, mutta ihmisyksilö vaatii tarinan.
Tässä kategoriassa myös alustussarja Kansallinen herääminen suomalaisessa kulttuurissa.
Editointi Matti Puolakan ex tempore puheesta vuodelta 2009. [1] Tulemme aina olemaan “homo sapienseja“. Käyttäytymistämme säätelevä geenipooli ei muutu. Tällöin tarkoitetaan käyttäytymistämme säätelevän geenipoolin keskeisiä
LUE MYÖS Muutuuko ihminen – missä mielessä voidaan puhua “uudesta ihmisestä”? Vain pari viikkoa ennen kuolemaansa Matti Puolakka antoi pitkän haastattelun elokuvaohjaaja Jouko Aaltoselle tämän
Minna Canthin muistomerkki Tampereella, Lauri Leppäsen veistos vuodelta 1951. KUVA: Heikki Kastemaa, Wikimedia Commons, CC BY-SA 3.0. ”Minna Canth on nuorsuomalaisuuden ensimmäisiä suuria alkutekijöitä,” kirjoittaa Eino
”Emme saa toisista kansoista vierautua ja itsekyläiseen isänmaallisuuteen vajota”, sanotaan Nykyaika-lehden pääkirjoituksessa vuodelta 1898. Tuo suhtautuminen kuvastanee parhaiten Eino Leinon yhteiskunnallista toimintaa ja lehtimiesuraa. Leinon
Seuraavassa otteita alustuksesta Uusi historia ry:n kesätapaamisessa 8.8.2020. Tekstissä referoidaan Riitta Konttisen kirjaa ”Onnellista asua maalla – Tuusulanjärven taiteilijayhteisö”. Suoriin sitaatteihin on merkitty sivunumerot. Suosittelemme
Voidaanko Hamletin kysymyksestä esittää olennaisesti uutta arviota? Ainakin siitä voidaan filosofoida seuraavasti poiketen yleisestä tulkinnasta (esimerkki sellaisesta jutun lopussa): Hamletissa Shakespeare ottaa esille kaikkein kauheimman
Leo Tolstoin romaanissa Sota ja Rauha tapahtuu seuraavaa: Ruhtinas Vasili jää Pierren silmien edessä kiinni yrityksestä ryöstää Pierrelle tuleva perintö (siis varastaa Pierren isän testamentin).
Kirjoitussarjan esittely Ensimmäinen essee Raoul Palmgrenin kirjassa Suuri linja käsittelee Adolf Ivar Arwidssonia. Palmgren on antanut kirjoitukselle alaotsikon ”taistelija aamuhämärässä”. [1] Vuosina 1808-09 käydyn Suomen
Suomen taiteen ns. kultakausi hakee vertaistaan maailmassa. Tuskin missään muualla niin pieneltä kieli- ja kulttuurialueelta on syntynyt niin monipuolinen, kaikki taiteen alat kattava suuri kukoistus,
Tolstoilla on kertomus Kreuzer-sonaatti. Siinä on mielenkiintoinen kohta, jossa kertoja kuvailee sitä, millä tavalla musiikki vaikuttaa ihmiseen. Hänen kohdallaan kysymys oli siitä, että hänen vaimonsa
Otteita teoksesta La Rouchefoucauld, Mietelmiä, Karisto 1994. Kirjaa on saatavilla kirjastoista ja antikvariaateista. Ihmiset eivät ole ainoastaan taipuvaisia unohtamaan heille tehdyt hyvät työt tai heitä
Pintani alla on kohtauspaikkamme Päivi Kaunelan runokirja Pintani alla on kohtauspaikkamme on ilmestynyt Uusi historia ry:n kustantamana. Kirjaa on saatavana kaikista nettikirjakaupoista, esim. CDon.comista. Pehmeäkantinen
Jos haluat tietoa tilaisuuksiemme ajasta, paikasta ja ohjelmasta, ilmoittaudu postutuslistalle osoitteeseen uusihistoria (at) humanpath.net. Saat meiltä postia noin 1-2 kertaa kuukaudessa.
IDEAn saat sähköpostilla: tilaus.idea@gmail.com
Painettu lehti 12,50 (sis. postikulut). PDF-tiedosto netistä 3,50 e. Lue lisää>>
