Historianfilosofiaa

Modernin maailman pääristiriita informaatioteknologisen vallankumouksen aikakaudella

Editoitu Matti Puolakan puheista ja kirjoituksista
Laillisuusperiaatteen ja laittomuustendenssien välinen ristiriita on modernin maailman pääristiriita, keskeinen ristiriita, joka määrää ”demokraattista markkinataloutta harjoittavien valtioyhteiskuntien” kehitystä.

Informaatioteknologinen vallankumous voimistaa ristiriidan kumpaakin puolta. Toisaalta se luo edellytyksiä laillisuusperiaatteen ja siitä erottamattoman kansanvallan kehittymiselle, toisaalta se synnyttää demokraattisimmissakin valtioissa uudentyyppisiä laittomuustendenssejä, uudentyyppistä totalitarismia.

Miten it-vallankumous vahvistaa laillisuusperiaatetta?

Talouden globalisointi, jota it-vallankumous on helpottanut ja nopeuttanut, edellyttää laillisuusperiaatetta, niin että globaalissa taloudessa mukana olevissa maissa yksityisomaisuus on turvattu ja yksityinen yritteliäisyys mahdollista.

It-vallankumous lisää kaikissa maissa pien- ja keskisuuren yritteliäisyyden ja erilaisen kaupankäynnin merkitystä. Sekin vaatii vahvistamaan laillisuusperiaatetta.

Ihmisoikeusloukkaukset ovat yhä vähemmän valtioiden sisäisiä asioita. Internet ja sosiaalinen media helpottavat tiedon leviämistä tapahtuneista vääryyksistä. Yksittäinen esimerkki: tuotteiden valmistaminen maissa, joissa poljetaan ihmisoikeuksia, on kansainvälisille yrityksille yhä enemmän imagohaitta.

It-vallankumous lisää yleensäkin sananvapauden mahdollisuuksia: kuka tahansa voi perustaa lehden tai radio- tai televisioaseman työpöydälleen.

Spekulatiivisen finanssipääoman kaksijakoinen suhtautuminen laillisuusperiaatteeseen

Modernin maailman pääristiriidan kannalta keskeistä tämän päivän maailmassa on se, että spekulatiivinen finanssipääoma on noussut itsenäiseksi maailmanmahdiksi. Pankkien ja muiden sijoitustoimintaa harjoittavien yritysten ja rahastojen omistus jakautuu globaalisti ja niiden toiminta-alueena on koko maailma. Vaikka ne onkin rekisteröity johonkin yksittäiseen maahan, maan viranomaisten mahdollisuudet valvoa niiden toimintaa tai edes verottaa niitä ovat rajalliset.

Spekulatiivisen finanssipääoman suhtautuminen laillisuusperiaatteeseen on kaksijakoinen: toisaalta laillisuusperiaate on ehdoton edellytys sen toimintaedellytysten ja voittojen turvaamiseksi, toisaalta se haluaa mahdollisimman vähän rajoituksia keinottelulleen.

Globaaliin spekulatiiviseen finanssipääomaan kuuluu voimia, jotka ovat valmiita horjuttamaan demokraattisten valtioiden yhteiskuntarakenteita voittojensa maksimoimiseksi.

Finanssikeinottelua ei tietenkään voida sellaisenaan tuomita tai estää, jos se tapahtuu lain rajoissa.

Lain ylä- ja ulkopuolella ja varsinkin lakia vastaan toimiva globaali spekulatiivinen finanssipääoma on suurin uhka laillisuusperiaatetta ja sitä ylläpitäviä rakenteita vastaan demokraattisimmissakin maissa tämän päivän maailmassa.

Esimerkki spekulatiivisen finanssipääoman tuhoisasta vaikutuksesta on vuoden 2008 finanssikriisi. Yksikään kriisistä vastuussa ollut pankinjohtaja ei joutunut edesvastuuseen. USA:n silloinen oikeusministeri Eric Holder tunnusti keväällä 2013 suoraan luopuneensa syytetoimista pelosta, että ”syyte saattaisi vaarantaa finanssijärjestelmän”.(1)

IMF:n mukaan maailmassa on koettu vuosien 1970 – 2011 välisenä aikana 147 pankkikriisiä.(2)

Uudesta, jopa vuoden 2008 kriisiä pahemmasta kriisistä ovat viime aikoina varoittaneet monet arvovaltaiset tahot: IMF:n pääjohtaja Christine Lagarde, EKP:n entinen pääjohtaja Jean-Claude Trichet, Englannin keskuspankin entinen pääjohtaja Mervyn King, taloustieteen Nobelin saanut Joseph Stiglitz, edellisen kriisin ennustanut taloustieteilijä Nouriel Roubini jne.

Demokraattisten maiden poliittiset päättäjät ovat ilmeisen kyvyttömiä käynnistämään asianmukaista keskustelua globaalin spekulatiivisen finanssipääoman heidän oman maansa taloudelle ja maailmantaloudelle muodostamasta uhasta.

Demokraattisten maiden poliitikot ovat sallineet globalisaation tapahtua pitkälti spekulatiivisen finanssipääoman ehdoilla, minkä vuoksi sen hyödyt ja haitat ovat jakautuneet epätasaisesti. Häviäjien tyytymättömyys on kanavoitunut kannatukseksi poliitikoille ja liikkeille, joilla on enemmän tai vähemmän totalitaristisia näkemyksiä, esimerkkinä hyökkäykset oikeuslaitosta ja lehdistöä vastaan, jopa rasististyyppiset kannanotot vähemmistöjä ja/tai pakolaisia vastaan.

It-vallankumous ja sananvapaus

Sananvapaus on tärkein ihmisoikeus. Se on vapaiden vaalien edellytys ja vapaat vaalit ovat edellytys sille, että lait säädetään demokraattisesti. Edelleen sananvapaus on edellytys sille, että epäoikeudenmukaisia lakeja, epäoikeudenmukaista lainkäyttöä ja viranomaisten lainrikkomuksia voidaan arvostella. Sananvapaus muodostaa perustan niille kahdelle tekijälle, jotka ovat taanneet demokraattisten markkinatalouksien elinkelpoisuuden ja uusiutumiskyvyn, laillisuusperiaatteelle ja demokraattiselle vallankäytölle, vallan hajauttamiselle.

Sananvapauteen kuuluu paitsi oikeus esittää mielipiteensä ilman rangaistuksen pelkoa, myös oikeus esittää se joutumatta esimerkiksi luonnemurhan kohteeksi (sosiaalisessa) mediassa.

Lisäksi sananvapauteen kuuluu oikeus muodostaa mielipiteensä tosiasioiden pohjalta – siis vapautta valeuutisista.

It-vallankumous laajentaa sananvapautta antamalla kansalaisille uusia mahdollisuuksia tuoda mielipiteensä esiin. Samalla se on perusta vihapuheelle ja valeuutisille, jotka ovat tänä aikana tehokkain ja eniten käytetty keino sananvapauden kieltämiseen ja demagogiseen mielipidemuokkaukseen demokraattisissakin valtioissa.

It-vallankumous yhdistää ihmiskunnan – tavalla tai toisella

It-vallankumouksen myötä ihmiskunnalla on edessään syvempi murros kuin aikaisemmat siirtymät vaiheesta toiseen modernin maailman historian aikana ovat olleet.

Mitä vapaammin spekulatiivinen finanssipääoma saa toimia, mitä enemmän poliittiset päättäjät alistuvat sen vaatimusten edessä, sitä suurempaa tuhoa aiheutuu sekä yksittäisten maiden taloudelle ja yhteiskunnalliselle vakaudelle että maailmantaloudelle. Ja sitä enemmän kansalaisten usko demokratiaan horjuu ja autoritaaristen ja demagogisten liikkeiden kannatus kasvaa. Ja sitä enemmän vihapuhe ja valeuutiset leviävät ja saavat tukea taakseen.

Spekulatiivisen finanssipääoman demokraattisille valtioille muodostaman uhan vuoksi länsimaista edustuksellista demokratiaa on kehitettävä sen puolustamiseksi. Tarvitaan uusi pysyvä valtiollinen elin tutkimaan ja oikaisemaan sellaisia poliitikkojen ja virkamiesten tekemiä laittomuuksia, joihin oikeusviranomaisilla ei ole keinoja tai halua puuttua. Elin muistuttaa Etelä-Afrikassa ja muualla perustettuja totuuskomissioita.

Oletettavasti johtavat poliitikot ja virkamiehet eri maissa suhtautuvat ajatukseen tuollaisesta totuuskomissiosta pysyvänä valtiollisena elimenä alussa torjuvasti. Siksi se on aloitettava kansalaiskeskusteluna, kaikille avoimena totuusfoorumina niin internetissä kuin elävässä elämässä.

Laillisuusperiaatteen ja kansanvallan vahvistuminen kehittyneissä länsimaissa oli välttämätön edellytys it-vallankumouksen synnylle. It-vallankumous tarjoaa nyt keinoja laillisuusperiaatteen ja kansanvallan vahvistamiselle.

VIITTEET:

(1) Andrew Ross Sorkin, “Realities Behind Prosecuting Big Banks”, The New York Times 11.3.2013, http://dealbook.nytimes.com/2013/03/11/big-banks-go-wrong-but-pay-a-little-price/.
(2) Luc Laeven, Valencia Fabian, Systemic Banking Crisis Database: An Update, 1.6.2012, https://www.imf.org/en/Publications/WP/Issues/2016/12/31/Systemic-Banking-Crises-Database-An-Update-26015.

» Alkuun » Historianfilosofiaa » Modernin maailman pääristiriita informaatioteknologisen vallankumouksen aikakaudella

About the author

Avatar photo

Pertti Koskela

Päätoimittaja. EU- ja taloustutkimus, lähihistoria -työryhmä. Tarinat, musiikki.
Uuden Suomen blogi

Kommentoi