Suomi

Miksi Hesari ei julkaissut oikaisuamme?

Dempainossa 1970-luvun lopulla
Demopainossa 1970-luvun lopulla, Pertti Koskela lukee ladelmia. Kuvakaappaus Jouko Aaltosen dokumentista Pieni punainen.
Dokumenttielokuva ”Pieni punainen” esitettiin 7.5. Ylellä, ja se on katsottavissa myös Yle Areenassa.

Hesarin arvio julkaistiin 7.5.2020.

Pertti Koskela lähetti 9.5. Helsingin Sanomien mielipideosastolle seuraavan oikaisun lehdessä olleeseen arvioon Pieni punainen -dokumentista. Odotimme lähes kolme viikkoa, ja kun sitä ei julkaistu, tiedustelimme asiaa vielä mielipideosaston toimittajilta. Tiedusteluun ei tullut vastausta.

Nythän kyse ei ollut tavallisesta mielipidekirjoituksesta, vaan oikaisusta. Selvästikin toimittaja oli kenties tietämättömyyttään levittänyt virheellistä tietoa, joka valtakunnan päälehden kuuluisi oikaista.

Tämä olisi sitäkin tärkeämpää, kun on kyse suomettumisen ajan toisinajattelijoista. MLR ja Itu eivät ole 40-50 vuoteen saaneet mitään tunnustusta, saatikka korvauksia niihin suomettumisen vuosina kohdistuneesta mielipidevainosta josta myös Helsingin Sanomat aikanaan oli vastuussa.

Tässä Pertti Koskelan kirjoitus kokonaisuudessaan:

Sokeutuneita?

Toimittaja Leena Virtanen arvioi (HS 7.5.) 1970-luvun Marxilais-leniniläisiä ryhmiä (MLR), esittelevää Jouko Aaltosen dokumenttielokuvaa ”Pieni punainen”. Virtasen mukaan Neuvostoliittoa arvostelleet ”nuoret sokeutuivat täysin Kiinan kulttuurivallankumouksen hirmuteoille”. Sokeutuivat täysin? Millä perusteilla?

Aaltosen dokumentista perusteita ei löydy.

Eikä historiallisista tosiasioista.

Kulttuurivallankumouksen joihinkin puoliin kohdistuva kritiikki – kuten suhtautumiseen niihin, joiden katsottiin tehneen poliittisia virheitä – alkoi vuonna 1971 marxilais-leniniläisen liikkeen linjaväittelyissä, joista dokumentissakin mainittiin ns. ”pämppälinjan” yhteydessä. Kokemustemme ja kymmenen vuoden ajatustyön tuloksena Matti Puolakka esitti Maon (ja koko marxilaisen) filosofian systemaattisen kritiikin kirjassaan Mikä ihminen on? (1982). Se on tietääksemme ainoa laatuaan maailmassa.

Hän jatkoi näkemyksensä kehittelyä osoittaen, ettei sosialismi missään muodossa voi olla vaihtoehto oikeusvaltioon perustuvalle demokratialle. Myöhemmin hän yhdisti viime aikojen esihistoriatieteiden uudet löydöt moraali-, yhteiskunta- ja historianfilosofiaan yhtenäiseksi näkemykseksi. Lyhyesti: ”lakien henki” loi ihmisen; ihmiskunnan eloonjäämisoppi voi perustua vain ymmärrykseen ihmisestä.

Ymmärrämme, ettei julkisuudessa kovin hyvin tunneta tätä puolta MLR:stä eikä sitä, mitä sen pohjalta syntyi. Dokumentin lopussa toki todettiin, että yhdistyksemme on alkanut julkaista Puolakan elämäntyötä.

On saatu odottaa yli 40 vuotta ensimmäistä edes jollain tavoin asiallista dokumenttia suomettumisen johdonmukaisimmista arvostelijoista 1970-luvulla. Suomettumisen pitkän varjon soisi jo väistyvän niin, ettei heistä esitettäisi valtakunnan päälehdessä noin virheellistä väitettä.

Pertti Koskela
Uusi historia ry.

Tiedustelu mielipide-osaston toimittajille

Pertti Koskela lähetti 26.5.2020 tiedustelun Helsingin Sanomien mielipideosastolle, jossa hän kysyi miksi hänen kirjoitustaan ei julkaistu. Siinä kerrattiin oikaisuvaatimus ja todettiin mm. seuraavasti:

Nykyisin Helsingin Sanomat on pyrkinyt profiloitumaan sananvapauden puolustajana ja sillä on siinä kiistattomia ansioita. Se, ettei Virtasen perätön väite julkaistiin eikä sitä sallittu oikaista, on mielestäni poikkeamista tältä linjalta. Suhtautumisessa meihin suomettuminen
näyttää jatkuvan.”

Pertti Koskela Jouko Aaltosen dokumentissa

Pertti Koskela Jouko Aaltosen haastateltavana. Ruutukaappaus dokumenttielokuvasta Pieni punainen.

ARTIKKELIKUVA:

Demopainossa 1970-luvun lopulla. Oma kirjapaino oli edellytys sille että MLR ja Itu pystyivät julkaisemaan omia lehtiä, opintovihkoja ja kirjoja. Mihinkään valtamediaan tai vasemmistolehtiin ei ollut asiaa. Vapaa ja asiallinen keskustelu Neuvostoliitosta, suomettumisesta ja Suomen ulkopolitiikasta – eli kansakunnan kohtalonkysymyksistä – oli kiellettyä. Kuvakaappaus Jouko Aaltosen dokumentista Pieni Punainen.

About the author

Klio - historian jumalatar. Uusi historia tunnuskuva. Clio

uusihisto

Toimitus. KUVA: Kleio, historian jumalatar.

Kommentoi