Poliittinen evoluutio on eturyhmien kamppailua siitä, miten työn- ja hyödykkeiden jaosta päätetään.
Poliittinen evoluutio on biologisen evoluution jatkoa, eläimellisen moraalievoluution kehittynein muoto. Se on parhaimmillaan välineellistä etiikkaa, ”reilua peliä”.
Poliittinen evoluutio on rationaalista silloin, kun jokin eturyhmä puolustaa legitiimejä etujaan muita ryhmiä vastaan lakien puitteissa.
Silloinkin se on irrationaalista siinä mielessä, että muiden ryhmien legitiimejä etuja tai varsinkaan koko yhteiskunnan, saati ihmiskunnan, kokonaisetua ei oteta huomioon. Siinä mielessä poliittisen evoluution olemus on siinä, että omia etuja ajetaan sokeasti, irrationaalisesti, eläimellisesti.
Eettisyys, itsetarkoituksellinen oikeudentaju, ei kuulu politiikan olemukseen. Eettisyys tarkoittaa sitä, että puolustetaan kaikkien yhtäläisiä ihmisoikeuksia itsetarkoituksena eli silloinkin, kun se on itselle ulkoisesti vahingollista.
Poliittinen toiminta voi olla eettistä vain toissijaisesti ja satunnaisesti. Sillä on eettinen puolensa silloin, kun sen avulla lisätään yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta.
» Alkuun » Käsitteitä »