Tein muutama vuosi sitten matkan Kaliforniaan, San Franciscoon. Kokemukset olivat hienoja ja positiivisia. Jokin kiinnitti kuitenkin surullisella tavalla huomiota: silminnähtävä köyhyys ja huono-osaisuus. Kaduilla näkyi huomattavan paljon pahvilaatikoissa ”asuvia” kodittomia, kerjääviä rampautuneita sotaveteraaneja ja reippaasti eläkeiän ylittäneitä Ihmisiä huonosti palkatuissa töissä. Kodittomat ja kerjääjät olivat valkoisia amerikkalaisia, jotka olivat menettäneet asuntonsa, säästönsä, työnsä ja toimeentulonsa ja jotka olivat vailla vakuutusta tai lähiomaisia, jotka heitä elättäisivät.
Pertti Koskela käsittelee Uusi historia -tiedotteen Yhdysvallat-teemanumerossa vuoden 2008 finanssikriisin syitä ja seurauksia sekä sitä, mikä yhteys sillä on Donald Trumpin suosioon.
Kriisin seurauksena yhdeksän miljoonaa ihmistä USA:ssa menetti työpaikkansa ja kymmenen miljoonaa menetti asuntonsa. Monet amerikkalaiset olivat laskeneet vanhuudenturvansa osakesäästämisen varaan. Heidän omistamiensa osakkeiden arvo romahti ja he menettivät toimeentulonsa.
Kriisin syynä oli pankkien johdannaisilla harjoittama spekulaatio: asuntolainoja käytettiin vakuutena arvopapereille, joita sitten paketoitiin eteenpäin yhä uusiin sijoitustuotteisiin. Lainoja myönnettiin holtittomasti jopa maksukyvyttömille ihmisille ja niihin perustuvia arvopapereita myytiin eteenpäin ensiluokkaisina sijoituksina. Kun asuntolainoja alkoi jäädä hoitamatta, asuntojen hinnat putosivat, johdannaisten arvo laski ja koko korttitalo romahti. Rahaliikenne pysähtyi ja finanssikriisi muuttui talouskriisiksi.
Finanssikriisin ratkaisemiseksi valtio myönsi pankeille miljardeja dollareita tukea samalla, kun kymmenet miljoonat amerikkalaiset elivät köyhyydessä. Kriisin aiheuttaneiden pankkien johtajista yksikään ei joutunut lailliseen edesvastuuseen, koska syytteet olisivat ”vaarantaneet finanssijärjestelmän”.
Kymmenet miljoonat amerikkalaiset, jotka menettivät kriisin seurauksena työpaikkansa, säästönsä tai asuntonsa, kärsivät yhä kriisin seurauksista. Jos he ovat onnistuneet työllistymään, he ansaitsevat vähemmän, joutuvat tekemään useampaa työtä tai työskentelemään yli eläkeiän.
Tämä on yksi perussyy Donald Trumpin kannatukseen. Enemmistö amerikkalaisista oli yhä hyvin turhautuneita vuonna 2016, kun Trump valittiin. Hän vain käytti tuota turhautuneisuutta hyväkseen. Kreikan entisen valtionvarainministerin ja EU:ta uudistamaan pyrkivän DiEM25-liikkeen perustajan Giannis Varoufakisin mukaan vaarallisinta on, että tuo turhautuneisuus ja tyytymättömyys ei ole kadonnut mihinkään.
On huomattava, että Demokraattinen puoluekaan ei ole haastanut vallanpitäjiä, jotka olivat vastuussa finanssispekulaatiota harjoittaneiden pankkien pelastamisesta kansalaisten kustannuksella. Varoufakis kirjoittaa: ”Trumpin karkeus vastustajiaan kohtaan, niin eri mieltä kuin siitä onkin oltava, on ehkä tuonut hiukan lohtua (…) unohdetuille amerikkalaisille (…). Heille Trumpin käytös on ruma mutta tervetullut osoitus solidaarisuudesta tavallista kansaa kohtaan.”
Varoufakis toteaa, että yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ei voida edistää ilman valmiutta kyseenalaistaa USA:n historian suurinta yritysvallan keskittymää.
Yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta edistävien lakien läpi vieminen USA:n senaatissa on nykypäivänä lähes mahdotonta, kun vastakkainasettelu liberaalien ja konservatiivien välillä on kärjistynyt äärimmilleen. USA:n perustuslaki määrää senaatin valintatavasta ja perustuslain muutoksista.
Heli Santavuori kirjoittaa tiedotteessa: ”Oikeusjärjestelmä, joka perustuu 200 vuotta sitten laaditun perustuslain tulkintoihin, on loputtoman saivartelun lähde, jossa ei nähdä metsää puilta. (…) Poliittisesti siitä on tullut hyödyllinen työkalu eliitin joidenkin osien pyrkimyksille estää välttämättömiä uudistuksia.”
Demokratia on kuitenkin kriisissä kaikkialla, ja kriisi on syvimmältä sisällöltään oikeusfilosofinen. ”Perinteisten demokratioiden – olivat ne sitten kansallisvaltioita tai liittovaltioita – rakenteet ovat globalisaation vuoksi murrostilassa.”
Arikkeli on julkaistu myös Pian Uusi Suomi Puheenvuoro-blogissa.
