Olen nähnyt, että simpanssit valmistavat työkaluja.
Louis Leakey, tuo uuttera empiristinen tiedemies, joka oli ajattelija myös, vastasi kirjeessään viisaasti:
Nyt meidän täytyy joko määritellä uudelleen ’työkalu’ tai ’ihminen’ tai hyväksyä, että simpanssit ovat ihmisiä.”
Louis Leakeyn vaimo Mary Leakey sanoi v. 1971:
Leiripaikka loi ihmisen.
Tuo oli erittäin tärkeä oivallus filosofisesti katsottuna. Se oli johdatusta, perustan luomista kolmannelle suurelle oivallukselle: Amerikkalainen antropologi Glynn Isaac teki ensimmäisenä ihmissuvun varhaisimpiin vaiheisiin liittyneistä paleoantropologisista tosiasioista välttämättömän johtopäätöksen:
’Keskinäinen jako’, työnjako ja ruuan jako, loi ihmisen.
Richard Leakey muisteli tapahtunutta näkökulman muutosta näin:
Myös Glynn (Isaac) oli irtautumassa metsästysolettamuksen ylivaltaa painottavasta ajattelusta. Sen sijaan hän korosti ihmisten kesken tapahtuvan ravinnon jakamisen ainoalaatuisuutta. ‘Ne fyysiset luonnonvalinnan paineet, jotka edistivät aivojen koon kasvua ja samalla varmasti lisäsivät hominidien kykyä keskinäiseen viestintään, ovat seurausta siitä, että kaksi miljoonaa vuotta sitten siirryttiin yksilöllisestä ravinnon etsinnästä sen jakamiseen ryhmän piirissä’, hän väitti. Hän sanoi hahmotelmaansa ravinnonjako-olettamukseksi ja julkaisi käsityksensä 1978. Siihen ‘sisältyvät urosten ja naaraiden välinen työnjako sekä kotitukikohta, joka on sosiaalisen vuorovaikutuksen keskus liha- ja kasvisravinnon vaihtamista ja syömistä varten’, hän selitti myöhemmin.” (Leakey & Lewin, Ihmisyyden synty, s. 203.)
Louis Leakey tutkii Olduvain rotkosta löytyneitä kalloja. Kuva: Wikipedia, public domain.
Tämä oli tärkein paleoantropologian piirissä syntynyt näkökulma Homo-suvun syntyyn. Isaac ei kuitenkaan onnistunut syventämään ajatustaan. Tärkeintä hän ei sanonut. Ja tuon jälkeen paleoantropologian teorianmuodostus ei ole olennaisesti mennyt eteenpäin, vaikka uusia käänteentekeviä löytöjä on tehty ja tehdään jatkuvasti. Mary Leakeyn ja Glynn Isaacin oivallusten merkitystä ei varsinaisesti voida ymmärtää, eikä niitä voi kehittää, ellei tukeuduta koko filosofian historiaan. Erityisesti historianfilosofian, yhteiskuntafilosofian ja moraalifilosofian historiaan. Teesi on myös harhaanjohtava: Ihmisyys, inhimillinen tietoisuus, nykyihminen tuossa merkityksessä, syntyi vasta n. 60.000 vuotta sitten. Tätä ihmisen toista syntyä ei tule suoraan samaistaa Homo-suvun syntyyn n. 2,5 miljoonaa vuotta sitten. Toisessa artikkelissa keskitytään arvioimaan ja arvostelemaan Glynn Isaacin teesiä systemaattisesti.
» Alkuun » Historianfilosofiaa »