Länsimaisen moraalifilosofian historiassa aivan alussa tehtiin ero itsetarkoituksellisen oikeudentajun ja välineellisen oikeudentajun välillä. Demokritos sanoi ensimmäisenä seuraavaa: tulee toimia oikeudenmukaisesti vaikka siitä ei olisi itselle hyötyä. Tämä ei ollut sanatarkka lainaus...
Antiikin Ateena
Mistä johtui Ateenan ihme?
Historian dialektiikka ja länsimaisen sivistyksen juuret
Ote Simo Parpolan artikkelista “Idastä tuli valo”. Kreikkalaisen ja roomalaisten sinänsä kiehtova nousu periferiasta hallitsevaksi kulttuurikansaksi ei vuosituhansien perspektiivistä tarkasteltuna itse asiassa ole mitenkään poikkeuksellinen tai ainutlaatuinen ilmiö. Sama prosessi on...
Aristoteleen polis ja globaaliyhteiskunnan muodostuminen
Matti Puolakan näkemys Aristoteleen poliksen perusajatuksesta poikkeaa kaikesta mitä keskustelussa on esiintynyt, myös esim. suuresti arvostamamme suomalaisten Aristoteles-tutkijoiden kannoista. Lyhyesti: Aristoteleelle polis oli yhteiskunta, jossa ihmisten eettisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen...
Aristoteleen polis ja Persian valtakunta
Aristoteleen Politiikka-teoksen erinomaisissa jälkisanoissa Juha Sihvola esittää seuraavan kannan: Aristoteleen ajatukset poliksesta kuvaavat yleensä ihmiskunnan kehitystendenssiä historiallisella ajalla. Aristoteleen mukaan siis ihminen olisi luonnostaan olento, joka alkaa kehittää valtiollista...
Aristoteleen Politiikka -teoksen ydinajatuksesta
Aristoteles kirjoittaa Politiikka -teoksessa, että ihmiskunnan kehityksen luonnollinen päämäärä on yhteiskunta, jossa ihmisten yhteenliittyminen ei tapahdu vain luonnon hyödyntämisen vuoksi, vaan se on itsetarkoitus. Toisin sanoen: keskeistä on kulttuurin harrastaminen, seuranpito. Erityisesti...