Yhdistyvä ihmiskunta

Globaaliyhteiskunta ja eettinen kansalaisyhteiskunta

(Kansainväliset järjestöt kuten YK demokratisoituvat vähitellen, monien mutkien kautta; se ei kuitenkaan riitä: tarvitaan eettisten maailmankansalaisten verkostoa joka ei mielipiteenmuodostuksessaan ole sidottu jonkun tietyn intressiryhmän etujen ajamiseen. Kuvassa YK:n päämaja; lähde: Steve Cadman, Wikipedia.
(Kansainväliset järjestöt kuten YK demokratisoituvat vähitellen, monien mutkien kautta; se ei kuitenkaan riitä: tarvitaan eettisten maailmankansalaisten verkostoa joka ei mielipiteenmuodostuksessaan ole sidottu jonkun tietyn intressiryhmän etujen ajamiseen. Kuvassa YK:n päämaja; lähde: Steve Cadman, Wikipedia.


Kansainväliset järjestöt kuten YK demokratisoituvat vähitellen, monien mutkien kautta; se ei kuitenkaan riitä: tarvitaan eettisten maailmankansalaisten verkostoa joka ei mielipiteenmuodostuksessaan ole sidottu jonkun tietyn intressiryhmän etujen ajamiseen. Kuvassa YK:n päämaja; lähde: Steve Cadman, Wikipedia.

Syntymässä oleva globaaliyhteiskunta ei ole valtio perinteisessä merkityksessä. Jokaisen tähänastisen ihmisyhteiskunnan (laajasti käsitettynä valtion) ominaispiirre on ollut se, että se on suuntautunut muita ihmisyhteiskuntia vastaan. Globaaliyhteiskunta ei voi – jo määritelmän mukaisesti – asettua muita yhteiskuntia vastaan.

Globaaliyhteiskunnan rakenne on samanlainen kuin kaikkien ihmisyhteiskuntien.

Globaaliyhteiskuntaan kuuluu kolme perusosaa, keskusvalta eli valtioiden globaali yhteenliittymä, valtiot, niiden sisällä puolueet ja muut eturyhmät sekä eettiset kansalaisverkostot, eettinen kansalaisyhteiskunta, paikallisella, kansallisella alueellisella ja globaalilla tasolla.

Nämä perusosat ovat esiintyneet eri muodoissa ihmisyhteiskunnan kehityksen kaikissa perusvaiheissa. Niiden keskinäissuhde on vaihdellut aikakaudesta toiseen.

1) Valtioiden globaali yhteenliittymä

Globaaliyhteiskunnan globaali taso muodostuu kansainvälisistä instituutioista kuten YK ja sen alajärjestöt, kansainväliset rikostuomioistuimet, kansainväliset talousjärjestöt jne., sekä niiden toimintaa säätelevistä kansainvälisistä sopimuksista ja laeista.

Kansainväliset instituutiot demokratisoituvat vähitellen väistämättä. YK:n demokratisoitumisessa tärkeintä on se, että se ottaa johdettavakseen globaalin kansalaisyliopiston.

Globaaliyhteiskunnan keskusvalta on samantapaista virkamiestoimintaa kuin YK:n toiminta nykyään.

Valtiot eivät katoa globaaliyhteiskunnan syntyessä. Kansainvälinen oikeus perustuu valtioiden itsemääräämisoikeudelle. Kansainvälisen oikeuden vahvistuessa valtioiden suvereenisuus siis vahvistuu.

 

2) Valtiot, niiden sisällä puolueet ja muut eturyhmät sekä näiden kansainväliset yhteistyöelimet

Ihmiskunnan yhtenäistyessä erilaisten pysyvien taloudellis-poliittisten (ja muiden) eturyhmien välillä käydään edelleen taistelua tulon- ja vallanjaosta. Se tapahtuu pääasiassa kansallisella tasolla. Oikeusvaltiossa lait säätelevät tätä taistelua.

Valtioiden ja puolueiden luonteessa tapahtuu kuitenkin olennaisia muutoksia, jotka muuttavat sisäpolitiikan luonnetta.

Ensiksi: kaikissa maailman maissa perustetaan lopulta pysyvä totuuskomissio suojaksi globaalin spekulatiivisen finanssipääoman laillisuusperiaatetta vastaan kohdistamia hyökkäyksiä vastaan.

Toiseksi: neljäs valtiomahti syntyy uudelleen ja uudenmuotoisena – eettisenä kansalaismediana. Siitä tulee tärkein valtiomahti.

3) Eettinen kansalaisyhteiskunta paikallisella, kansallisella, alueellisella ja globaalilla tasolla

Eettinen kansalaisyhteiskunta, eettisten maailmankansalaisten verkostot, on liikkeellepaneva voima siinä, miten ihmiskunta liittyy lajina yhteen oman itsetuntemuksensa varaan. Se toimii ennen kaikkea paikallisellla ja kansallisella mutta myös kansainvälisellä ja globaalilla tasolla.

Eettinen kansalaisyhteiskunta puolustaa kaikkien yhteiskunnan jäsenten yhtäläisiä oikeuksia. Se voi syntyä vasta nykyaikana.

Perinteisten kansalaisjärjestöjen – ns. yhden asian liikkeiden – toiminnassaan edustamia arvoja ei voida erottaa historiasta, oikeudenmukaisuuden puolesta tai sitä vastaan käydyistä taisteluista ja niihin liittyneistä aatteista, arvostuksista ja suhtautumistavoista. Ne perustavat toimintansa joillekin erityisille arvoille tai soveltavat joitakin yleisiä arvoja jollain erityisellä tavalla ajankohtaisten käytännön ongelmien ratkaisemiseksi. Siten perinteisten kansalaisjärjestöjen toiminta edustaa viime kädessä “eturyhmää”. Näin silloinkin, kun ne toimivat jotain nimenomaista yhteiskunnallista vääryyttä vastaan ja toimijoiden vaikuttimet ovat vilpittömät.

Toisin kuin eettinen kansalaisyhteiskunta ne eivät etsi ”koko totuutta” ihmiskunnan historiasta, maailmantilanteesta, oman maansa historiasta ja tilanteesta, käynnissä olevista yhteiskunnallisia arvoja koskevista keskusteluista jne.

Globaalia eettistä kansalaisyhteiskuntaa voidaan rakentaa vain keskusteluorganisaationa. Sellaisena se on aatteellispoliittisesti ja filosofiskulttuurisesti puolueeton kansalaisliike.

Eettinen maailmankansalainen tarkoittaa jokaista valistunutta ja vastuuntuntoista lajimme yksilöä, joka osallistuu persoonana globaaliin keskusteluun ihmiskunnan kohtalonkysymyksistä ja pyrkii vaikuttamaan siihen, että mahdollisimman moni muukin lajimme jäsen voi tehdä samoin.

Eettisten maailmankansalaisten verkostot ovat riippumattomia kansainvälisistä instituutioista, valtiollisista elimistä, kansallisista tms. eturyhmistä ja puolueista.

Ne ovat olemukseltaan opintoliike. Opintojen aiheena on ihmissuvun koko historia ja siitä vedettävät perusopetukset.

Maailmankansalainen -termi on paikallaan, vaikka toiminta tapahtuisi pääasiassa kansallisissa tai paikallisissa puitteissa: Ihmisyyden aate on ihmiskunnan aate. Jos käydään käsitteellistä keskustelua kansakunnan kohtalonkysymyksistä, lähtökohtana on oltava ihmissuvun koko taival ja ihmiskunnan yhteinen tietämys ihmisen ja eläinten eroista. Ollakseen eettis-intellektuaalista kansallisen keskustelun täytyy tukeutua globaaliin keskusteluun.

Kansallisella tasolla eettisten maailmankansalaisten opintoliike on kaikkien puolueiden jäsenten ja kannattajien yhteinen opintopiiri. Miksi? – Yhteiskunta rakentuu politiikan varaan. Puolueet ovat avainasemassa, kun valtioiden politiikkaa määritellään.

Opintopiirien avulla eettinen kansalaisyhteiskunta vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen siten, että valtioiden ja puolueiden on tunnustettava virheitään ja noudatettava lakeja ja kansainvälisen oikeuden periaatteita.

Sillä tavalla valtiot demokratisoituvat. Niiden demokratisoituessa myös YK demokratisoituu.

Yhtenäistyvässä ihmiskunnassa eettinen kansalaisliike asettuu omalla tavallaan puolueita ja valtioita vastaan pakottaakseen ne oppimaan ihmissuvun historiasta ja omasta historiastaan. Olennainen väline siinä ovat eettisten maailmankansalaisten yksilöinä hallitsemat uutismediat.

Meidän ehdotuksemme tuollaisten opintopiirien alustaksi on Mikä ihminen on? -totuusfoorumi.

Alkuun » Ihmissuvun tien perusvaiheet » Yhdistyvä ihmiskunta » Globaaliyhteiskunta ja eettinen kansalaisyhteiskunta

Kirjoittajasta

Pertti Koskela

Pertti Koskela

Päätoimittaja. EU- ja taloustutkimus, lähihistoria -työryhmä. Tarinat, musiikki.
Uuden Suomen blogi

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.