Ihmisestä on tullut lajina luonnonvalinnan yksikkö. Selviytyäkseen ihmiskunnan on yhdistyttävä itsetuntemuksensa perustalle, muuten se tuhoaa itsensä.
Globaaliyhteiskunnan juuret ovat demokraattisissa oikeusvaltioissa ja toisaalta kansainvälisen oikeuden kehittymisessä. Mutta valtiot, poliittiset puolueet ja poliittis-taloudelliset eturyhmät eivät luonteensa vuoksi etsi yhteiskunnallisissa kiistakysymyksissä ”koko totuutta”.
Millainen yhteiskunnallinen liike voi etsiä ”koko totuutta” ajankohtaisissa, luonteeltaan aatteellispoliittisissa kiistakysymyksissä? Vain sellainen, mitä nimitämme Totuusfoorumiksi tai eettiseksi kansalaisyhteiskunnaksi.
Eettinen kansalaisyhteiskunta, oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tietoisten yksilöiden verkostot ovat kehitystä eteenpäin vievä voima globaaliyhteiskunnassa.
Toisin kuin aikaisemmat muutosliikkeet, eettinen kansalaisyhteiskunta ei aja minkään luokan tai intressiryhmän etua, vaan ihmiskunnan kokonaisetua.
Toisin kuin aikaisemmat kapinaliikkeet, jotka pyrkivät kumoamaan olemassa olevat lait, eettinen kansalaisyhteiskunta pyrkii ”lailliseen vallankumoukseen” – siihen että demokraattiset markkinataloudet noudattaisivat lakejaan ja hyväksymiään kansainvälisiä sopimuksia. Toisaalta lainsäädäntö vaatii myös kehittämistä. Olennaisinta on vaatimus totuuskomission kaltaisesta pysyvästä valtioelimestä.
Sitä mukaa kun tässä onnistutaan, valtiot alkavat menettää imperialistista luonnettaan.
Kamppailu yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta on viime kädessä kamppailua rehellisen väittelykulttuurin puolesta. Sivistynyt maailmankatsomuksellinen väittely on perustavin keino edesauttaa ideologisen, poliittisen ja taloudellisen vallan hajauttamista kansallisella tasolla.
Eettisestä kansalaismediasta ja kansalaisyliopistosta tulee uudentyyppinen, aikakauden vaatimuksia vastaava ”neljäs valtiomahti”.
Globaaliyhteiskunnassa ihmiskunta astuu eettisen evoluution tielle. Sen keskeiset periaatteet ovat perusopetuksia ihmissuvun historiasta:
1. Ideologisen, poliittisen ja taloudellisen vallan hajauttaminen.
2. Yhteiskuntaa johtavana eettisenä periaatteena tunnus ”palkkaa on maksettava myös totuudenrakkauden, oikeudentajun ja solidaarisuuskyvyn perusteella”.
Puolakalla oli useita hieman erilaisia muotoiluja, joissa ihmissuvun tie oli supistettu kaikkein lyhimpään muotoon. Tässä niistä eräs. Äärimmäinen lyhentäminen luonnollisesti vaatii tuekseen selityksiä – linkit johtavat lisävalaistusta tuoviin artikkeleihin ja käsitemäärittelyihin. Homo-suvun...
Kommentteja Mark Zuckerbergin Manifestiin, Building a Global Community, vuodelta 2017. Arviomme eroaa joiltakin olennaisilta osin kaikista muista reaktioista, joita Zuckerbergin kirjoitus aikanaan herätti. Sen vuoksi artikkeli on edelleen mitä ajankohtaisin. Osoitamme, miksi Facebook ei kykene...
Ihmiskunta voi selviytyä vain, jos se rakentaa tulevaisuuttaan oman historiansa opetusten varaan. – Kaikissa pitkäaikaisissa ja laajalle levinneissä yhteiskuntamalleissa ihmiskunnan esihistorian ja historian aikana on jotain ja opiksi otettavaa. – Näin on myös vastakkaisiksi mielletyissä...
Matti Puolakan näkemys Aristoteleen poliksen perusajatuksesta poikkeaa kaikesta mitä keskustelussa on esiintynyt, myös esim. suuresti arvostamamme suomalaisten Aristoteles-tutkijoiden kannoista. Lyhyesti: Aristoteleelle polis oli yhteiskunta, jossa ihmisten eettisyyteen ja oikeudenmukaisuuteen...
Tässä Pertti Koskelan alustus jossa esittellään uutuuskirjamme sisältöä – “Pelastuuko EU? – EU:n systeemikriisi, aikakauden olemus ja globaaliyhteiskunnan muodostuminen”. Mukana myös lyhyt keskustelu. Mutta koska aika jäi hyvin täpärälle, täällä voi jatkaa keskustelua jota...
Ihmiskunnan tulevaisuudesta näkyy hyvin vähän tieteellisessä mielessä vakavasti otettavaa keskustelua. Tieteellisellä tarkoitamme tässä yhteydessä tieteenfilosofiaa yleensä ja erityisesti, miten historianfilosofiassa voidaan kenties sanoa jotain tulevaisuudesta. Silloin ollaan hegeliläisellä...
