» Alkuun » Historianfilosofia » Globaaliyhteiskunta

Globaaliyhteiskunta

Nykyaika ja tulevaisuus

Globaaliyhteiskunta ei ole valtio perinteisessä mielessä, koska sillä ei ole ulkoisia vihollisia. Kaikki yhteiskunnat jakautuvat kolmeen perusosaan. Globaaliyhteiskunnassa ne ovat: 1) Keskusvalta eli valtioiden globaali yhteenliittymä (esim. YK), 2) valtiot, niiden sisällä puolueet ja muut eturyhmät sekä 3) eettinen kansalaisyhteiskunta paikalliselta globaalille tasolle.

Ihmisestä on tullut lajina luonnonvalinnan yksikkö. Selviytyäkseen ihmiskunnan on yhdistyttävä itsetuntemuksensa perustalle, muuten se tuhoaa itsensä.


Globaaliyhteiskunta on jo vähitellen alkanut muodostua. Yleisellä tasolla sen piirteitä on mahdollista hahmottaa yhteiskuntien historian ja havaittavissa olevien kehitystendenssien käsitteellistämisen pohjalta. Toki kyseessä on useita sukupolvia kestävä prosessi, jonka yksityiskohtia ei ole mahdollista etukäteen nähdä.

Globaaliyhteiskunnan juuret ovat demokraattisissa oikeusvaltioissa ja toisaalta kansainvälisen oikeuden kehittymisessä. Mutta valtiot, poliittiset puolueet ja poliittis-taloudelliset eturyhmät eivät luonteensa vuoksi etsi yhteiskunnallisissa kiistakysymyksissä ”koko totuutta”.

Millainen yhteiskunnallinen liike voi etsiä ”koko totuutta” ajankohtaisissa, luonteeltaan aatteellispoliittisissa kiistakysymyksissä? Vain sellainen, mitä nimitämme Totuusfoorumiksi tai eettiseksi kansalaisyhteiskunnaksi.

Eettinen kansalaisyhteiskunta, oikeuksistaan ja velvollisuuksistaan tietoisten yksilöiden verkostot ovat kehitystä eteenpäin vievä voima globaaliyhteiskunnassa.

Toisin kuin aikaisemmat muutosliikkeet, eettinen kansalaisyhteiskunta ei aja minkään luokan tai intressiryhmän etua, vaan ihmiskunnan kokonaisetua.

Toisin kuin aikaisemmat kapinaliikkeet, jotka pyrkivät kumoamaan olemassa olevat lait, eettinen kansalaisyhteiskunta pyrkii ”lailliseen vallankumoukseen” – siihen että demokraattiset markkinataloudet noudattaisivat lakejaan ja hyväksymiään kansainvälisiä sopimuksia. Toisaalta lainsäädäntö vaatii myös kehittämistä. Olennaisinta on vaatimus totuuskomission kaltaisesta pysyvästä valtioelimestä.

Sitä mukaa kun tässä onnistutaan, valtiot alkavat menettää imperialistista luonnettaan.

Kamppailu yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta on viime kädessä kamppailua rehellisen väittelykulttuurin puolesta. Sivistynyt maailmankatsomuksellinen väittely on perustavin keino edesauttaa ideologisen, poliittisen ja taloudellisen vallan hajauttamista kansallisella tasolla.

Eettisestä kansalaismediasta ja kansalaisyliopistosta tulee uudentyyppinen, aikakauden vaatimuksia vastaava ”neljäs valtiomahti”.

Globaaliyhteiskunnassa ihmiskunta astuu eettisen evoluution tielle. Sen keskeiset periaatteet ovat perusopetuksia ihmissuvun historiasta:

1. Ideologisen, poliittisen ja taloudellisen vallan hajauttaminen.

2. Yhteiskuntaa johtavana eettisenä periaatteena tunnus ”palkkaa on maksettava myös totuudenrakkauden, oikeudentajun ja solidaarisuuskyvyn perusteella”.

Lue lisää

Artikkeleita

Videoita

Pelastuuko EU? – Pertti Koskelan alustus

Tässä Pertti Koskelan alustus jossa esittellään uutuuskirjamme sisältöä – “Pelastuuko EU? – EU:n systeemikriisi, aikakauden olemus ja globaaliyhteiskunnan muodostuminen”. Mukana myös lyhyt keskustelu. Mutta koska aika jäi hyvin täpärälle, täällä voi jatkaa keskustelua jota...

Kirjauutuuksia

Pelastuuko Euroopan unioni – kirjauutuus

Matti Puolakka, Pertti Koskela, Heli Santavuori, Pia Länsman Pelastuuko Euroopan unioni? EU:n systeemikriisi, aikakauden olemus ja globaaliyhteiskunnan muodostuminen Kirja sisältää mm. Esipuhe Matti Puolakan elämäntyöstä – lyhyt esittely. Osa I EU:n systeemikriisistä Aikakauden olemuksesta ja...

Tapahtumia

Voiko historiasta oppia? – keskustelutilaisuus

Osatapahtuma Suomen sosiaalifoorumissa sunnuntaina 5.5.2019 klo 13 Arbis, Dagmarinkatu 3, luokka 33B Jälkitunnelmia Valokuvia tilaisuudesta; videoita tulossa. Aiheita Matti Puolakan historianfilosofiaa: Ensimmäinen ihminen löytyy ajattelemalla, ei kävelemällä. Ja siihen liittyen: – Onko...