Ihmisen käyttäytymistä säätelevästä geenipoolista

Noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten alkaneella pleistoseenikaudella maapallon ilmasto kylmeni huomattavasti. Tästä seurasi Afrikassa savannin muodostuminen. Elinolojen muuttuminen ankarammiksi johti siihen, että eräät kahdella jalalla kävelevät apinalajit ryhtyivät hyödyntämään haaskoja. Ne siis omaksuivat uuden toimeentulotavan, pyynti-keräilykulttuurin, jossa jokainen lauman yksilö oli toimeentulossaan riippuvainen lauman sisäisestä, ryhmien välisestä työnjaosta.

Homo sapiensin yksilö- ja ryhmäkäyttäytymistä säätelevä geenipooli muodostui tänä aikana, ja se on ihmisluonnon perusta edelleen. Tämä geenipooli mahdollistaa elämisen sekä laumoissa, heimoissa (ruohonjuuritason yhdyskunnassa), sivilisaatiossa (erityisesti valtioyhteiskunnassa) että lopulta lajin jäsenenä.

Homo sapiensin yksilö- ja ryhmäkäyttäytyminen laumassa on kuitenkin täysin erilaista kuin pyynti-keräilykulttuurin heimossa, päällikkökunnissa, rauhanomaisissa asukastaajamissa tai kaupunkivaltioissa jne.

Me olemme siis Homo sapiens -laumaihmisiä eli apinaihmisiä. Samalla olemme protoyhteiskuntaihmisiä eli ruohonjuuritason perusyhteiskunnissa eläviä Homo sapienseja. Lisäksi ”valtioyhteiskuntaihmisiä”, ja lopulta ”uuden ihmislajin” eli globaaliyhteiskunnan jäseniä. – Jokaisessa meissä on nämä kaikki neljä puolta. Homo sapiensin käyttäytymistä säätelevä geenipooli mahdollistaa elämisen kaikilla näillä neljällä tasolla.

» Alkuun » Ihmisluonto » Ihmisen käyttäytymistä säätelevästä geenipoolista