Maastopalot ja viherkolonialismi

Maastopalo Colvillen kansallismetsässä Washingtonin osavaltiossa Yhdysvalloissa. KUVA: rawpixel.com

Tuli ei anna taukoa nyt Israeliin, mutta antaako se vihdoin tulitauon Gazaan? Maastopalot kestämättömän viherkolonialismin väistämättömänä seurauksena niin Israelissa kuin Yhdysvalloissakin.

Otto Toivaisen puheenvuoro Uusi historia -yhdistyksen tapaamisessa 20.5.2025.

Ainakin vuodesta 2024 lähtien Naqabin autiomaassa, maantieteellisesti Israelin eteläosassa on toteutettu systemaattista beduiinikansojen pakkosiirtämistä alueiltaan. Pakkosiirtämisiä on autiomaassa toteutettu uuden massiivisen puidenistutusprojektin takia. Projekti on rahoitettu suurimmaksi osin Yhdysvalloista saaduilla hyväntekeväisyyslahjoituksilla.

Israelin luonnonsuojeluyhdistys, joka on maan suurin voittoa tavoittelematon ympäristöjärjestö, on sanonut, että Naqabin puun istutusprojektit tulisi lopettaa, sillä ne vaarantavat olennaisesti alueen ainutlaatuista monimuotoisuutta.

Usein näitä eri sionististen järjestöjen, kuten Jewish National Fundin, alulle panemia puidenistutusprojekteja perustellaan mm. maaperän uudelleenravitsemisella, tulvien estämisellä ja hiilidioksidin sitomisella, vaikka niillä voi ollakin biodiversiteettiä heikentävä ja ilmastonmuutosta kiihdyttävä vaikutus. Näin väittävät mm. Yalen school of environmentin tutkijat, jotka sanovat, että puiden istutus itseasiassa tuhoaa harvinaisten lajien monimuotoisia ekosysteemejä ja lisää aavikolle jäävää kuumuutta, sillä laajamittainen puiden istutus estää lämmön heijastumisen takaisin avaruuteen.

Alueella luonnostaan kasvava, kansallissymbolin aseman saanut oliivipuu tarjoaa palestiinalaisille yhden tärkeimmistä vientituotteista. Israelin miehittäjät ovat kolonialistisella raivollaan tehneet kovasti työtä kaataakseen näitä arvokkaita puita.

Yleensä vieraslajeja istutetaan, sillä ne kasvavat nopeammin ja niistä saadaan tehokkaammin taloudellista hyötyä kuin kotoperäisistä lajeista. Israelissa toiminnalla on näiden syiden lisäksi vahva palestiinalaisten alueellisen syrjäyttämisen agenda. Sitä on kriittisesti kutsuttu “vihreäksi kolonialismiksi”, sillä usein istutusalueet esitetään suojeltuina puistoina, metsinä tai luonnonsuojelualueina. Puiden istuttaminen toimii siten salakavalana keinona tehdä yhä laajamittaisempia aluevalloituksia.

Palestiinalaisyhteisöjä on ennenkin väkisin ympäröity “luonnonsuojelualueilla” Israelin toimesta. Vuonna 1948 tapahtui Nakba, suuri palestiinalaisten väkivaltainen etninen puhdistus, jonka jälkeen sionistisen agendan myötävaikutuksella laajoja aavikkoalueita ja kasvuvyöhykkeitä otettiin Israelin haltuun. Jopa 500 arabienemmistöistä kylää tai kaupunkia tyhjennettiin asukkaista useiden tuhoisien verilöylyjen myötä. Puita sekä viljelyskasveja alettiin välittömästi istuttamaan näiden vallattujen palestiinalaisalueiden raunioille. Puiden kasvaessa alueiden ilme muuttui hyvinkin pian.

Matti Puolakka:

Vain ihmisellä on historia – Ajatuksia ihmisestä ihmiseltä joka määritteli ihmisen

Lue lisää.

Painettu kirja saatavilla nettikirjakaupoista 
sekä kirjakauppa Rosebud Sivullisesta Helsingissä.

Voit myös lukea sen nyt ilmaiseksi pdf-tiedostona täältä (klikkaa kuvaa).

Sadonkorjuuta oliivipuista Palestiinassa v. 2014. KUVA:  بدارين . CC BY-SA 4.0.

Israelin perustamien luonnonsuojelualueiden keskelle jääneiden arabiyhteisöjen kasvumahdollisuudet onnistuttiin tehokkaasti estämään valtion takavarikoidessa heidän omistamiaan maa-alueita näennäisesti julkiseen käyttöön. Näille palestiinalaisten alueille muuttaneet israelilaiset uudisasukkaat ovat tehneet oman osansa maisemanmuokkaamisesta tuomalla mukanaan karjaansa ja rakentamalla omia viljelyksiään.

Ympäristönsuojelun ja “aavikon vihreäksi muuttamisen” varjolla Israel siis on omaksunut tämän tyyppisen kolonialismin keinon, joka syrjäyttää palestiinalaiset, tuhoaa heidän maansa jäänteet ja tekee palestiinalaisille mahdottomaksi palata isovanhempiensa ja esi-isiensä kyliin. Länsirannalta on dokumentoitu paljon tapauksia, joissa uudisasukkaat ovat vuosien ajan armeijan suojeluksessa häirinneet palestiinalaisten elämää monin eri tavoin. Paineen kasvaessa ja jokapäiväiseen vastarintaan kyllästyttyään palestiinalaisten ainoaksi järkeväksi vaihtoehdoksi jää poismuutto.  On huomattava myös se, että palestiinalaisten kokemistaan laittomuuksista tekemät valitukset eivät yleensä koskaan mene läpi juridisessa oikeudessa. Maa-alueiden menetykset tarkoittavat elinkeinon romuttumista yhä suuremmalle osalle väestöä.

Istutettu metsä syttyy herkemmin tuleen kuin luonnonmukainen kasvusto. Tämä johtuu siitä, että luonnonmukaiset kasvit sitovat enemmän kosteutta itseensä ja maaperään kuin istutettu, alueelle kuulumaton kasvusto. Tästä nähtiin osoitus tämän vuoden alussa, kun Yhdysvaltojen Kalifornian maastopalot levisivät paljon voimakkaammin ja suuremmalle alueelle kuin koskaan aiemmin. Alueella on tapahtunut säännöllisesti maastopaloja jo vuosien ajan, mutta nyt ilmaston kuumeneminen sekä istutetut vieraslajit ja puut ovat dramaattisesti muuttaneet osavaltion luonnollista palodynamiikkaa.

Eurooppalaisten uudisasukkaiden toimesta Kaliforniaan alettiin jo vuosisatoja sitten istuttaa vieraslajeja maisemoinniksi ja maataloutta hyödyttämään. Muun muassa Australiasta tuotua eukalyptuspuuta alettiin jo 1800-luvulla istuttaa Kalifornian lämpöön. Eukalyptuspuu on kiistatta hyödyttänyt teollisuutta, mutta puu on hyvin tulipaloherkkä öljyisine lehtineen ja kuivattaa tehokkaasti maaperää. Kaliforniaan tuotiin aikojen saatossa lisäksi muitakin vieraslajeja, kuten eläimiä, jotka järkyttävät luonnollista tasapainoa entisestään.

Itse tulkitsisin, että luonnonmukaiset kasvit ovat luonnollisesti paremmassa symbioosissa maaperänsä kanssa. Kaikenlainen oheiskasvusto, kuten sienet, tukevat ravinteiden tehokasta hyödyntämistä sekä puolustautumista uhkia, kuten kuivuutta vastaan. On siis luonnonympäristölle kestämätöntä ja ilmaston lämpenemistä monisyisesti kiihdyttävää tuoda väkisin vieraslajeja alueille, joilla ne syrjäyttävät kotoperäiset lajit.

Keväällä 2025 tämänkaltaisia istutettuja metsäalueita on syttynyt tuleen lähellä Jerusalemia miehitetyn Palestiinan pohjoisosassa. Joidenkin lähteiden mukaan ainakin osa tulipaloista on saanut alkunsa Hizbollahin rakettien osuttua metsäalueille, mutta juurisyy näille Israelin historian laajimmille maastopaloille herkästi syttyvien puiden alueella on kuitenkin selvä.

Onkin jollain tavalla irvokasta, kuinka itsenäisyyspäivänsä juhlinnan tienoilla huhti-toukokuun vaihteessa Israel pyytää nyt kansainväliseltä yhteisöltä apua maastopalojensa taltuttamiseen. Nyt, kun mediassa on jo nähty puolentoista vuoden ajan, kuinka muovitelttoihin siviilejä elävältä polttava, ennennäkemättömiin tuhopommituksiin kykenevä, avustustyöntekijöitä murhaava ja kaiken humanitäärisen avun Gazaan estävä Israel viittaa kintaalla kansainväliselle painostukselle eikä kykene noudattamaan tulitaukosopimusta. Olisiko kansainvälisellä yhteisöllä vihdoin tarpeeksi rahkeita saada painostettua Netanyahu kansainvälisen rikostuomioistuimen eteen, kun niin sanotusti tulee kuumat paikat.

Lähteet

How Israel Weaponizes Tree Planting to Displace Palestinians

Jacobin, 13.5.2024

Green Colonialism in Palestine

Slow Factory

Fueling the Flames: How Invasive Plants Are Worsening

California’s Wildfire Crisis

ProgramBusiness 23.1.2025

Suomenkielinen Wikipedia:  Nakba

Linkki 9.6.2025

Englanninkielinen Wikipedia:  Negev

Linkki 9.6.2025

Kaikki uutiskirjeet: klikkaa kuvaa.

Kommentoi