Miten nykyihmisen populaatiot syrjäyttivät muut populaatiot?

Luolamaalaus Lascaux Ranska
16 000 vuotta vanha mestariteos Lascaux’n luolasta Ranskassa. KUVA: Wikipedia
Editoitu Matti Puolakan puheista ja kirjoituksista, erityisesti vuosilta 2005-2010
Kaikki ne Itä-Afrikassa eläneet Homo sapiens -populaatiot ja niiden alalajit, jotka eivät olleet luoneet protoyhteiskuntaa eli pyyntikeräilykulttuurin heimoa, eivät välttämättä kuolleet sukupuuttoon ilmaston kylmenemisen seurauksena.

Mutta kun ylivoimaisen menestyksellisen toimeentulotavan eli organisoitumismuodon luoneet Homo sapiensit saapuivat alueille, joilla jo oli Homo sapiensin apinaihmisen laumaorganisaatioissa pysyneitä populaatioita, jälkimmäiset joutuivat väistymään.

Verilöylyistä ei ollut kysymys. Sen on osoittanut tutkimuksissaan mm. paleoantropologi Richard Leakey. Jos jokin laumaorganisaatiossa pysynyt populaatio joutui hankkimaan toimeentulonsa entistä ahtaammilta ja karummilta alueilta, niin että kuolleisuus lisääntyi vaikka vain pari prosenttia, sitä uhkasi tuho muutamassa tuhannessa vuodessa. Jo pelkästään tautien leviäminen saattoi lisätä kuolleisuutta jyrkästi. Monenlaisia kumulatiivisia seurauksia aiheutti sekin, jos populaatio joutui suhteellisen nopeasti siirtymään uusille asuinalueille ja metsästys- ja keräilymaille. Paradoksaalista kyllä, tuollaiset ulkoisissa olosuhteissa tapahtuneet dramaattiset muutokset asettivat lauman johtajan taidot ja aseman kyseenalaiseksi, ja lauman sisällä juonittelu sai uudet mahdollisuudet – lopulta kaikille kohtalokkain seurauksin.

Ihmisyhteisöissä, perusyksiköissä, laumoissa ja heimoissa, suhteellisen vakaat valtasuhteet ovat elinkelpoisuuden edellytys. Jos niissä tapahtuu äkillisiä dramaattisia muutoksia, seuraukset voivat olla hyvin tuhoisat. Keskinäiset välienselvittelyt, riidat ja valtataistelut kantavat äkkiä pahan veronsa.

Kirjallisuutta

Linkit johtavat Adlibris nettikauppaan.

Ihmiskunnan juuret

Richard Leakey

Käänteentekevä teos, jossa Richard Leakey selostaa tuon aikaista paleoantropologista tutkimusta. Siitä ilmeni mm. se, että Afrikassa käveli n. 7 miljoonaa vuotta sitten useita kahdella jalalla käveleviä apinaihmislajia, kun Homo-suku syntyi vasta noin 2,6 miljoonaa vuotta sitten haaskansyönnin ja siitä kertovan kivityökalujen käytön myötä. Varsinaista nykyihmisen syntyä Leakey kutsuu nimellä “Suuri harppaus”. Hän erottaa anatomisesti meidän kaltaisemme Homo-suvun jäsenet ja nykyihmisen kutsumalla edellisiä Homo sapiensiksi ja jälkimmäisiä nimellä Homo sapiens sapiens.

Suomenkielinen laitos on loppunmyyty, mutta englanninkielistä taskukirjaa on vielä saatavilla:

AdLibris – The Origins of Humankind

About the author

Pertti Koskela

Pertti Koskela

Päätoimittaja. EU- ja taloustutkimus, lähihistoria -työryhmä. Tarinat, musiikki.
Uuden Suomen blogi

Kirjoita kommenttisi tähän. Tarkistamme sen mahdollisimman pian.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.