Indonesiassa tapahtui suuri tulivuorenpurkaus 74 000 vuotta sitten. Se johti maapallon ilmaston kylmenemiseen. Seurasi pullonkaula nykyihmisen kulttuurin kehityksessä.
Ilmaston kylmenemisen vuoksi monet ihmispopulaatiotkin Afrikassa kuolivat sukupuuttoon. Se oli suurin ekologinen katastrofi Homo-suvun koko olemassaolon aikana. Ilmastonmuutos pakotti Homo sapiensin beachcombing-kulttuurin kehittäneet heimot yhdistymään.
Ihminen on ihmiselle ihmeiden ihme
Molekyylibiologisen kellon avulla on kyetty osoittamaan, että kaikkien nykyisin elävien ihmisten esi-isät ovat peräisin vain noin 2000 ihmisen populaatiosta.
Tuo 2000 ihmisen populaatio syntyi, kun nuo kaksi beachcombingin pohjalle syntynyttä heimoa, jotka olivat kumpikin tahollaan kasvaneet ja levittäytyneet meren rantaa eteenpäin, kohtasivat toisensa.
Kohtaaminen oli molemmille osapuolille ihmeiden ihme.
Tavatessaan toisiaan noiden populaatioiden jäsenet kohtasivat ihmisiä, jotka äänteiltään, ilmeiltään, eleiltään ja tavoiltaan olivat selvästi toisenlaisia, kehittyneempiä kuin heidän aikaisemmin tapaamansa apinaihmisten järjestäytymistavan tasolle jääneet Homo sapiensit. Vieraan populaation kieli oli kuitenkin käsittämätöntä ja heidän tapansa outoja ja koristautumisensa erilaista. Se oli paitsi hyvin pelottava uhkakuva niin myös mitä kiehtovin mahdollisuus. Kiehtovaa ei ollut vain tarjoutuneet tilaisuudet kaupankäyntiin, vaihtoon ja tietojen välittämiseen, vaan myös seksissä eksotiikka viehättää. Siihen on olemassa selvät geneettiset syyt.
Suuri harppaus
Silloin nuo esiyhteiskunnat joutuivat ottamaan huomioon toisen esiyhteiskunnan olemassaolon ja luomaan siihen monella tasolla viralliset poliittiset suhteet. Yhteiskunta syntyi varsinaisesti vasta silloin.
Se oli syy siihen, että kulttuuri alkoi noin 60.000 vuotta sitten kehittyä kumulatiivisesti. Syntyi taide, innovatiivinen teknologia, pitkän matkan kauppa jne. – sanalla sanoen: syntyi ihmismieli sellaisena kuin sen nykyään tunnemme.
Tämä harppauksellinen muutos myönnetään yleisesti tutkijoiden piirissä. Sen sijaan emme ole missään muualla nähnyt sitä näkemystä, että syynä harppaukseen oli heimo-organisaatioon siirtyminen. Meidän näkemyksemme mukaan ihmissuku keksi yhteiskunnan ja loi siten itsensä uudelleen.
Kanssakäyminen tuon vieraan ja käsittämätöntä kieltä puhuvan heimon kanssa johti varmasti alussa kahakoihin reviirirajoista. Mutta vähitellen yhteistyö tiivistyi, kaupankäynti lisääntyi, naisia siirtyi puolison mukana heimorajojen yli, vaimo saatettiin ryöstää toisesta heimosta jne.
Neuvottelutaidot, kyky käydä kauppaa, uhkakuviin varautuminen ja niiden torjuminen yms. – kaikki tuo nousi aivan eri tasolle, kun luovan kulttuurin keksinyt heimo joutui kosketuksiin toisenlaisen luovan kulttuurin kehittäneen heimon kanssa.
Tiettävästi toistaiseksi vanhin löydetty figuratiivinen kuva ihmisestä on Australiassa ja peräisin 54.000 vuoden takaa. Miksi? – Oletettavasti siksi, että Australiaan kahdessa eri muuttoaallossa tulleet nykyihmisten heimo-organisaation rakentaneet populaatiot kohtasivat toisensa.
Siinä oli siis syy varsinaiseen kulttuurin suureen harppaukseen ajanjaksolla 70 000 – 40 000 vuotta sitten.
Suuren harppauksen seuraukset
Tuo noin 70 000 vuotta sitten syntynyt 2000 yksilön populaatio Itä-Afrikassa alkoi nopeasti kasvaa ja levitä ympäri maailmaa. Paleoantropologit ja arkeologit ovat osoittaneet, että se tapahtui alun perin nimenomaan beachcombingin avulla. Punaiselta mereltä Itä-Afrikan rannikolta edettiin Australiaan 10 000 vuodessa.
Kun Itä-Afrikasta alettiin siirtyä aivan uusille maantieteellisille alueille ja uudenlaisiin ilmastollisiin olosuhteisiin, mielikuvitus, kekseliäisyys ja oppimiskyky joutuivat monella tavoin koetukselle.
Suuri kulttuurinen harppaus johti työnjaon, yhteiskunnallisten rakenteiden ja neuvottelutaitoihin ja riitojen ratkaisemiseen liittyvien riittien kehittymiseen. Se oli tärkein sisäinen edellytys selviytymiselle uusissa oloissa. Ulkoinen edellytys oli heimojen välisten suhteiden kehittyminen yhä virallisemmiksi ja järjestäytyneemmiksi.
Tarvittiin kykyä ilmaista omia mielipiteitä ja tunteita persoonallisesti, oman ihmisarvon mukaisesti. Kekseliäisyydestä tuli hyve, josta oli palkittava, ja se edellytti oikeudentajun kehittymistä.
Kirjallisuutta
Vain yksi jäi – miten meistä tuli ainoa ihmislaji
Chris Stringer
Viime aikoina tieteellistä ja yleistä keskustelua on hallinnut meidän oma alkuperämme. Yleisesti ajatellaan, että Afrikka oli varhaisten esivanhempiemme kotiseutu, mutta kiivaasti väitellään siitä, saiko lajimme alkunsa vain ja yksiselitteisesti siellä. Fossiililöytöihin keskittynyt väittely on sittemmin laajentunut uuteen arkeologiseen ja geneettiseen tietoon.Vain yksi jäi tarjoaa kattavan ja yleistajuisen kuvan lajimme alkuperästä.
Ote kirjasta täällä:
Darwin, Linné ja ihmislajin itsetuntemus
» Alkuun » Historianfilosofiaa »