Tietokirjailija ja kääntäjä Pertti Koskelan teos ”Ihmissuvun, yhteiskunnan ja ihmisen synty” on ilmestynyt 17.5.2022 Uusi historia -yhdistyksen kustantamana.Julkkarit pidetään torstaina 16.6. klo 18–19.30kirjakauppa Rosebud SivullisessaKaisaniemenkatu 5, Helsinki. Reaaliaikainen striimaus ja...
Pertti Koskela: Ihmissuvun, yhteiskunnan ja ihmisen synty Ehdotus ihmiskunnan uudeksi historiaksi – osa 1 Julkaisija: Uusi historia ryISBN 9789527352120 328 sivua, ovh 20 e. Saatavilla nyt jo ainakin seuraavista kirjakaupoista (linkit avautuvat uuteen välilehteen).AdLibrisBooky.fiBod.fiE...
Otto Toivaisen alustus Uusi historia -yhdistyksen tapaamisessa 15.11.2021 Aiheena tässä alustavassa puheenvuorossa on Marjorie Shostakin teos “Nisa-Kung-naisen tarina”. Teos on vuodelta 1971, mutta edelleen ajankohtainen. 1960- ja 70-luvuilta lähtien niin paleoantropologisessa...
Pertsa Koskelan alustus sotien sosiaalipsykologisista syistä. Monet filosofit ja tutkijat allekirjoittavat sen näkemyksen, että ihminen kykenee niin sotaan kuin rauhanomaiseen yhteistyöhönkin. Molemmat puolet kuuluvat ihmisluontoon. Mutta mikä on se nimenomainen sosiaalipsykologinen syy, joka...
Puolakalla oli useita hieman erilaisia muotoiluja, joissa ihmissuvun tie oli supistettu kaikkein lyhimpään muotoon. Tässä niistä eräs. Äärimmäinen lyhentäminen luonnollisesti vaatii tuekseen selityksiä – linkit johtavat lisävalaistusta tuoviin artikkeleihin ja käsitemäärittelyihin. Homo-suvun...
Matti Puolakan mukaan ihmisen hyvä ja paha – jolla Hegelin sanoin on ”lähes mystisesti sama alkuperä” – voidaan määritellä toisaalta sosiaalipsykologiseksi vallanhimoksi, toisaalta itsetarkoitukselliseksi oikeudentajuksi. Ihminen tarvitsee suosiota, arvostusta, sananvaltaa yhteisönsä asioissa, ja...
Mikä on esihistoriallisena aikana myös suhteellisen tasa-arvoisten pyynti-keräilykulttuurin heimojen piirissä tapahtuneiden väkivaltaisuuksien ja varsinaisten, valtioiden käymien “ammattimaisten” sotien ero? – Eräs tärkeä näkökulma tähän kysymykseen on Jared Diamondin teoksessa...
Beachcombing oli ravinnonhankintatapa, joka toisaalta muutti radikaalisti sekä yksilöiden välisiä suhteita perusyksiköiden sisällä että vierekkäisten perusyksiköiden välisiä suhteita ja toisaalta pakotti muodostamaan useita perusyksiköitä käsittäviä kokonaisuuksia, heimoja. Beachcombingissa oli...
Yhdistyminen yhteiskunnaksi soti Homo sapiens -lajin luontaisia, totunnaisia, vaistojen sanelemia toimintatapoja vastaan. Yhteiskunta syntyi ”tietoisella päätöksellä” suojaksi Homo sapiens -lajin apinaihmisen luontoa vastaan. Yhteiskunnan rakentamisen tielle lähteneiden apinaihmisten suurin ongelma...
Afrikan itärannikolla eli kaksi beachcombing-kulttuurin kehittänyttä populaatiota kymmeniä tuhansia vuosia erillään toisistaan. Indonesiassa tapahtui suuri tulivuorenpurkaus 74 000 vuotta sitten. Se johti maapallon ilmaston kylmenemiseen. Seurasi pullonkaula nykyihmisen kulttuurin kehityksessä...
Ilmasto kylmeni dramaattisesti vajaat 200 000 vuotta sitten useina terävinä piikkeinä. Jotkin Homo sapiens -apinaihmislajin populaatiot vastasivat tähän ulkoiseen haasteeseen kehittämällä yhteisöjensä sosiaalisia suhteita ja yhteistyötä sisään- ja ulospäin. Ne alkoivat rakentaa heimo...
Sisällys 1. Kehittyneet eläimet 2. Homo-suvun laumat 3. Heimoyhteiskunta 4. Sivilisaatiot 5. Valtioyhteiskunnat 6. Globaaliyhteiskunta Ihmissuvun historia voidaan esittää myös toimeentulotapojen historiana. Perustana on tällöin Glynn Isaacin teesi ”keskinäinen jako loi ihmisen”. Teesiin liittyvät...
Relevanttien tieteiden eksaktit läpimurrot, uudet esihistorialliset löydöt viime vuosina ja vuosikymmeninä osoittavat, että ihmissuvun historian alku on erilainen kuin tähän saakka on luultu. Toisaalta kukaan ei edes 10, saati 20 tai 50 vuotta sitten osannut ennakoida, että elämme tällaisessa...
