“Ehkä historiasta voi sittenkin oppia jotain”
Historian tutkija fil. tri Ari Helo on kirjoittanut arvion Pertti Koskelan kirjasta Ihmissuvun, yhteiskunnan ja ihmisen synty, jonka Uusi historia julkaisi v. 2022. Kirja-arvio ilmestyi Historiallisessa Aikakauskirjassa 2/2024.
Arvio on hyvin positiivinen: “Ehkä historiasta voi sittenkin oppia jotain. Filosofi Matti Puolakan ajatteluun pohjaava Pertti Koskelan teos on ihmiskunnan historian ensimmäinen osa, mutta alkukin on mieltä räjäyttävän kiinnostava oivaltavan argumentaationsa vuoksi”, Helo kirjoittaa.
Helo on tosiaan paneutunut kirjaan ja käy arviossaan läpi sen pääväitteitä ja lukuisia kiinnostavia perusteluja.
“Mikä ihmisestä tekee niin erityisen? Seuraa muutamia yleisluontoisia juonipaljastuksia tästä esihistorian ja historian isoa kuvaa oivaltavasti avaavasta suurteoksesta. (…).”
“Koskela tuo aina syy- ja seurausyhteyden selkeästi esiin. Aivojen koon kasvu tietyillä laumaeläimillä seurasi altruismin tarpeista, ei päinvastoin. Ihmisen aivoissa ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia 150 000 vuoteen. Kun Richard Leakey on valmis pitämään kaikkia kahdella jalalla liikkuneita ihmisinä, Koskela huomauttaa, että simpanssin ja ihmisen kantamuoto käveli tiettävästi paremmin kuin simpanssi, joka löysi oman ekologisen lokeronsa luopumalla liian pystystä kävelystä (s. 135 –6).
Joitakin varsinaiseen kulttuuriseen käyttäytymiseen viittaavia esineitä, kuten muuan ihon maalaamiseen käytetty okran palanen on todettu peräti 300 000 vuotta vanhaksi (s. 115). Silti varsinaiseen yhteiskuntakehitykseen kykeneväksi määriteltävän nykyihmisen voi katsoa syntyneen vasta noin 60 000 vuotta sitten.” (…)
“Koskela käy mielenkiintoista väittelyä aiemman tutkimuksen kanssa siitä, onko yhteiskuntakehityksen perustana kielen kehitys vai geenimutaatiot. Teesi on, että ratkaisevaa oli useiden laumojen ja heimojen jäsenien liittoutuminen siten, että tietyt minimisäännöt sitoivat kaikkia, myös yli ja ohi kaikkien sukulaisuus- ja tuttavuussuhteiden. Oli opittava lojaalisuutta myös sellaisia lajitovereita kohtaan, joita ei itse tuntenut lainkaan.
Syntyi enemmän kuin yhteisö, syntyi yhteiskunta ja sen vaatima sääntöuskollisuus. Samalla syntyi uudenlainen ymmärrys moraalista, eli itsetarkoituksellinen oikeudentaju. Lyhyesti: lakien henki loi yhteiskunnan ja yhteiskunta loi ihmisen” nykymerkityksessään (s. 161).”
“Tämä teos kannattaa lukea, jos on ihmiskunnan historiasta ja sen tutkimuksen varsinaisesta ymmärtämisestä kiinnostunut. (…) Teosta voi suosittaa kaikille historioitsijoille esihistorian kertauskurssina, josta oppii myös uutta. Lisäksi se kelpaa mainiosti kurssikirjaksi antropologian, arkeologian, historian, kielitieteen, psykologian ja yhteiskuntatieteellisten alojen opintoihin”, Helo päättää arvionsa kirjasta.
* * *
Ari Helon kirja-arvio on sitäkin arvostettavampi, kun tietää, että sanottavaamme on vaikea ottaa kantaa. Väitämme suuria: meillä on esittää uusi historianfilosofia, uusi filosofinen maailmankatsomus ihmiskunnalle, ja tietääksemme ainoa systemaattinen marxismin kritiikki maailmassa. Tulemme kuitenkin akateemisen maailman ulkopuolelta ja tuntemattomuudesta. Toistaiseksi akateemiset tahot ja merkittävät mediat ovat kuin yhteisestä sopimuksesta vaienneet meistä, vaikka olemme mm. tarjonneet kaikkia julkaisujamme arvioitaviks
Vaatii kansalaisrohkeutta suhtautua teksteihimme ennakkoluulottomasti. Sellainen ansaitsee aina tunnustusta riippumatta siitä, onko arvio positiivinen vai negatiivinen. Ja juuri sitä toivomme – asiallista kritiikkiä ja keskustelua.
Koskelan teoksen esittelyä: Teos ihmissuvun synnystä kysyy: Keitä me olemme?
Sekä kirjakauppa Rosebud Sivullinen, Helsinki.
Ovh 20 e.
LUE MYÖS