Hierarkkinen fraktionalismi Elinkelpoisen ihmisyhteiskunnan järjestäytymistapaa kuvaamme uuskäsitteellä hierarkkinen fraktionalismi. Silloin ”hierarkkisuus” tulee ymmärtää olennaisesti välineeksi ja fraktionalismi itsetarkoitukseksi, peruspäämääräksi: ”johdon” tärkein tehtävä on varmistaa, että...
Yhteiskunnan määritelmä
Mistä julmuus on peräisin?
Hesari kirjoitti 21.2.2021 pääkirjoitussivulla otsikolla Koskelan murhenäytelmä pakottaa perusasioiden äärelle: ”(…) Filosofit ja kirjailijat ovat kuluttaneet paljon aikaa todistellakseen, että ihminen on pohjimmiltaan hyvä tai perusluonteeltaan paha. Molempien ajatustapojen puolesta on esitetty...
Globaaliyhteiskunnan muodostuminen
Sisällys Globaaliyhteiskunnan perusosat Globaali keskusvalta Valtiot – Valtion olemus – Valtioiden luonteessa tapahtuu muutos Eettinen kansalaisyhteiskunta Kaikki ihmissuvun tähänastiset organisaatiot – olivat ne sitten laumoja, heimoja tai valtioita – ovat suhtautuneet muihin...
Miten ihmisyhteiskunta syntyi? – Käsite luo todellisuutta!
Yhdistelmä joistakin Matti Puolakan ex tempore puheista elokuulta 2014 Sisällys ”Käsite luo todellisuutta” – filosofisen materialismin mukainen tulkinta Ihmisyhteiskunnan synty merkitsi ihmisen syntyä Ihmisyhteiskunnan looginen historia Looginen kehitys laumasta yhteiskuntaan Viitteet Pohdimme...
Yhteiskunnan olemuksesta
Hegelillä “Käsitteen logiikassa” olemus ilmenee osissa. Tämä on vankin teoreettisesta filosofiasta (nyt: metafysiikasta) löytyvä tapa selittää ihmisyhteiskunnan käsitettä. Muistatteko esimerkin, jonka avulla ensimmäisen kerran (1990-luvulla) selitin tätä juuri silloin keksimääni...
Yhteiskunnan määritelmä
Puolakkalainen määritelmä: Hallinnollinen kokonaisuus, jonka jäsenet kuuluvat samojen sääntöjen piiriin, vaikka he eivät ole jokapäiväisen elantonsa hankkimiseksi työnjaon pohjalta välittömässä yhteistyössä keskenään. Yhteiskunta syntyi suojaksi ihmistä vastaan Yhteiskunta (protoyhteiskunta) syntyi...
Aristoteles ja Marx yhteiskunnasta
Niin Aristoteleella kuin Marxilla on useita yleistäviä luonnehdintoja ihmisestä ja yhteiskunnasta. Niitä ei voi hyväksyä sellaisenaan. Niistä on opittava, ne on omaksuttava, mutta niitä kohtaan on myös esitettävä arvostelua. Aristoteles määritteli ihmisen rationaaliseksi yhteisöeläimeksi...