Immanuel Kantin syntymästä tuli vuonna 2024 kuluneeksi 300 vuotta. Uusi historia –yhdistys huomioi tuolloin juhlavuoden julkaisemalla IDEA-teemalehden numeron, jonka pääartikkeli käsittelee Kantin etiikkaa.
Mitä on ihmisen hyvä ja paha? Pertti Koskelan kirjoittamassa pääartikkelissa kommentoidaan Kantin keskeisiä moraalifilosofisia periaatteita nykytiedon ja filosofi Matti Puolakan (k. 2018) historianfilosofian pohjalta.
Kirjoitus “Immanuel Kantin universaalihistorian ideasta” on ote Francis Fukuyaman teoksesta Historian loppu ja viimeinen ihminen. Kirjoitus kuvaa hyvin sitä, mitä myös Uusi historia -yhdistyksessä tarkoitamme historianfilosofialla.
Lehden muut artikkelit käsittelevät kysymystä ihmisen hyvästä ja pahasta eri näkökulmista, mm. kommentoiden paleoantropologi Richard Leakeyä ja historioitsija Rutger Bregmania. Tärkeä näkökulma on myös se, miten suurimmat kaunokirjailijat ovat kuvanneet ihmisluontoa.
Aiheeltaan ajaton lehti on luettavissa ilmaiseksi pdf-tiedostona täältä.
Painettu lehti on tilattavissa useista nettikirjakaupoista. (Löytyy esim. hakusanalla Idea teemalehti.)
Uutiskirjeessä ei ole käytetty lähdeviitteitä, ne löytyvät lehdestä.
Onko filosofian ikuisuuskysymys ihmisluontoon sisältyvästä hyvästä ja pahasta mahdollista ratkaista nykyaikana?
Immanuel Kant (1724-1804) totesi myöhäistuotannossaan, että ihminen on luonnostaan paha ja että ihmisen pahuus on “radikaalia”, sen juuret ovat syvällä ihmisluonnossa.
Kantin mukaan “ihmisellä on alkuperäinen valmius hyvään” emmekä “voi – – käsittää, miltä perustalta moraalinen paha on alun perin tullut meihin.”
Kant selitti ihmisen luontaista pahuutta arkikokemuksen, historian ja syntiinlankeemusmyytin avulla. Luonnontieteellinen selitys ei tuohon aikaan ollut mahdollinen, koska luonnontieteet olivat vasta kehityksensä alussa ja tieto ihmisen esihistoriasta vähäistä.
Ihmisen geeniperusta muodostui Homo-suvun yli 2,6 miljoonan vuotta sitten alkaneen historian kuluessa. Puolakkalaisen näkemyksen mukaan siinä on sekä inhimillisen hyvyyden että pahuuden perusta.
Se mikä luonnonoloissa edisti lauman ja sitä kautta lajin säilymistä, muuttui uusissa oloissa vastakohdakseen. Apinaihmisen luontoon ei kuulunut sopeutua yhteisiin sääntöihin niiden kanssa, joista ei jokapäiväisen toimeentulon hankinnassa oltu riippuvaisia. Yhteiskunnallistuneen ihmisen hyvyys, oikeudentaju, syntyi vastareaktiona tuolle ”luonnolliselle” suhtautumistavalle.
Hyvyys voidaan toisin sanoen selittää vain pahuuden pohjalta.
Artikkelissa perustellaan näkemystä, että ihmissuvun, yhteiskunnan ja nykyihmisen synty ei ole selvitettävissä pelkästään fossiiliaineistoa tutkimalla. Artikkeli on editoitu kahdesta Matti Puolakan ex tempore -puheesta vuosilta 2006 ja 2007.
“Mikään tekninen keksintö sinänsä ei synnyttänyt ihmissielua, mitkään anatomiset muutokset sellaisenaan eivät synnyttäneet ihmissielua.” Vastaus ei siis löydy esimerkiksi työkalujen käytöstä tai kahdelle jalalle noususta. Syyn täytyy siis olla yhteiskunnallisissa rakenteissa.
“Ja mikään uusi empiirinen löytö ei tule ainakaan yksiselitteisesti ja kumoamattomasti todistamaan oikeiksi ihmissuvun syntyyn ja yhteiskunnan ja varsinaisen nykyihmisen syntyyn liittyviä väittämiäni”, Puolakka sanoi.
Ne voidaan todistaa vain ajattelemalla. Palapelin paloja täytyy yhdistää ajattelun avulla.
“Ajattelussani teleologinen metodi on A ja O. On lähdettävä liikkeelle lopputulemasta. Viime kädessä tätä näkemystä todistaa siis esihistorian jälkipuolisko ja koko historiallinen aika. Ja ennen kaikkea se, miten määrittelen ihmisyhteiskunnan.”
Artikkeli on julkaistu myös Pertti Koskelan kirjassa Ihmissuvun, yhteiskunnan ja ihmisen synty. Ehdotus ihmiskunnan uudeksi historiaksi, osa 1. Kirjaa voi lukea ilmaiseksi pdf-tiedostona täältä.
Artikkelin lopussa mainittu yhteiskunnan määritelmä löytyy kirjan luvusta Yhteiskunnan looginen määritelmä, s.161.
Pertti Koskelan teksti on referaatti Christopher Browningin teoksesta Aivan tavallisia rivimiehiä (Art House, 1999). Se on tarina siitä, miten tavalliset “hyvät” ihmiset syyllistyivät raakuuksiin Saksan miehittämillä alueilla itärintamalla toisessa maailmansodassa, vain voidakseen kuulua joukkoon.
Kenialainen Richard Leakey (1944 – 2022) tutki 30 vuoden ajan luonnontieteellisin menetelmin jälkiä esi-isistämme Olduvain rotkossa Itä-Afrikassa. Hän osoitti, että nykyihminen on peräisin Afrikasta, josta se lähti levittäytymään 55 000 – 75 000 vuotta sitten, ja että Homo-suvun syntyhistoria ulottuu ainakin 2,5 miljoonan vuoden taa.
Hänellä oli työssään myös vahva filosofinen ja eettinen motivaatio. Hänen huolensa ihmiskuntaa uhkaavasta itsetuhosta lyö leimansa kaikkiin hänen julkaisuihinsa ja esiintymisiinsä.
Leakeyn ja hänen tiiminsä tekemät empiiriset läpimurrot innoittivat suuresti Matti Puolakkaa ihmissuvun tien filosofisessa selvittämisessä. Kumpaakin vaivasi sama kysymys: mikä ihminen on?
Heli Santavuoren kirjoittama artikkeli on myös tunnustus vuonna 2022 kuolleen Richard Leakeyn elämäntyölle.
Heli Santavuoren esseessä arvostellaan Rutger Bregmanin menestysteosta Hyvän historia – ihmiskunta uudessa valossa (Atena, 2020).
Bregman on innostava kirjoittaja, joka uskaltaa ottaa esille tuoreita näkökulmia. Hänen ajattelunsa on kuitenkin toivottoman filosofiatonta.
Bregman haluaa osoittaa, että ihmiset ovat pohjimmiltaan hyviä tai kunnollisia, tai keskimäärin pikemminkin hyviä kuin pahoja. Kun ihmistä pidetään pahana, se on hänen mukaansa itseään toteuttava ennustus.
Mutta mitä on inhimillinen hyvä, mitä paha? Bregman ei määrittele tärkeimpiä käsitteitään eikä edes huomaa sitä. Hän “esittää monia määreitä, kuten yhteistyökyky, terve järki, auttamishalu ja jopa vain se, että on ‘mukava’. Useimmiten hän kuitenkin puhuu epäitsekkyydestä ja itsekkyydestä.”
Moraalifilosofian historiassa on kuitenkin merkittävä suuntaus joka ei pidä epäitsekkyyttä moraalin mittana. Esim. Antiikin viisaat puhuivat oikeamielisyydestä ja väärämielisyydestä. Samaan suuntaan ajatteli Immanuel Kant, kenties suurin moraalifilosofi.
IDEA-lehden ilmestymisen jälkeen Bregman julkaisi uuden kirjan nimeltä Moraalinen kunnianhimo. Hän on myös perustanut järjestön, joka auttaa ihmisiä työllistymään ”hyvää tekemällä”. Ajattelun sekavuudesta huolimatta idea on monella tapaa varteenotettava. Siihen voi tutustua mm. täällä:
Menestyskirjailija kannustaa jättämään tyhjänpäiväiset työpaikat – suomalaisia liittyy nyt moraalisen kunnianhimon liikkeeseen, Yle.fi 11.10. 2025.
Historiantutkija kannustaa moraaliseen kunnianhimoon, Uusi historia, 28.6.2025.
Idea -teemalehti juhlistaa Immanuel Kantin syntymän 300-vuotispäivää artikkelilla jossa Kantin moraalifilosofiaa verrataan nykytietoon ihmissuvun synnystä. Esittelyä täällä.
IDEAn voit lukea ilmaiseksi täältä: idea-1-2024 (pdf-tiedosto). Painettua lehteä saa nettikaupoista.
Pertti Koskela:
Ihmissuvun, yhteiskunnan ja ihmisen synty – Ehdotus ihmiskunnan uudeksi historiaksi osa 1
Esittelyä täällä.
Voit lukea sen ilmaiseksi (klikkaa kuvaa).
Painettu kirja saatavilla mm. Adlibris, Booky, Suomalainen.
Sekä kirjakauppa Rosebud Sivullinen, Helsinki.
Ovh 20 e.
Kaikki uutiskirjeet: klikkaa kuvaa.