Länsimaisen moraalifilosofian historiassa aivan alussa tehtiin ero itsetarkoituksellisen oikeudentajun ja välineellisen oikeudentajun välillä. Demokritos sanoi ensimmäisenä seuraavaa: tulee toimia oikeudenmukaisesti vaikka siitä ei olisi itselle hyötyä. Tämä ei ollut sanatarkka lainaus...
Vaikka Aristoteleen katharsis-käsite liittyy hänen etiikkaansa, hän esittää sen ainoastaan Runousopissaan, ja siinäkin vain antiikin tragedioiden systemaattisen käsittelyn yhteydessä. Yleensä syyksi esitetään, että Aristoteles arvosteli Platonin käsitystä niin tragedioista kuin komedioista. Platon...
Sokrateen ja Thrasymakhoksen väittelystä. … voiko mielestäsi valtio tai sotajoukko tai rosvot tai varkaat tai mikään muu joukkokunta, joka yhteisesti ryhtyy johonkin vääryydellä, saada mitään aikaan, jos harjoittavat vääryyttä toisiansa vastaan? – Eivät suinkaan, hän vastasi. – Entä jos...
Vain ihmiset väittelevät siitä, mitä on totuus. Tämä fraasilta kuulostava väite on itse asiassa syvällinen. Se voidaan perustella eksaktisti ja systemaattisesti. Loppujen lopuksi se ei ole ollenkaan fraasi. Eläinlaumoissa ja -parvissa voidaan väitellä kakun jakamisesta. Kun esimerkiksi ryhävalaat...
Otteita teoksesta La Rouchefoucauld, Mietelmiä, Karisto 1994. Kirjaa on saatavilla kirjastoista ja antikvariaateista. Ihmiset eivät ole ainoastaan taipuvaisia unohtamaan heille tehdyt hyvät työt tai heitä kohdanneet loukkaukset: vieläpä vihaavat he niitä, joille he ovat kiitollisuuden velkaa, ja...
1. Dialektiikan, ainakin uuden dialektiikan mukaan sen mikä ihmisessä on rujointa, kauheinta, vääristyneintä, epäihmismäisintä täytyy olla kiinteässä yhteydessä siihen mikä ihmisessä on ihmismäisintä, parasta, olennaisinta. 2. Rujointa ihmisessä on itserakkaus, eli pyrkimys lähipiirissä esittää...
Suuri suomalainen moraalifilosofi Edvard Westermarck määritteli yleisinhimillisen moraalin pyyteettömyydeksi: ”Moraaliset tunteet eroavat ei-moraalisista ansioperiaatteellisista tunteista siinä, että ne ovat pyyteettömiä ja puolueettomia. Pyyteettömyys on sitä, että ihminen kutsuu jotakin tekoa...
Milloin ihminen on luonnostaan paha? Jos ihminen ei lähde siitä, että hän on – kirjaimellisesti luonnostaan – apinaihminen, jos hän antaa itsensä toimia vain käyttäytymistämme säätelevästä geenipoolista välittömästi kumpuavien impulssien pohjalta, hän on yhteiskunnassa, yhteiskunnallisena olentona...
Sisällys Moraalifilosofia – Itsekkyys ja epäitsekkyys vastakohtien ykseytenä – Opportunismi on pohjimmiltaan itsepetosta – Idealistinen itsekasvatus kulttuurivallankumouksessa… – … ja liikkeemme alkuaikojen keskusteluissa Ihminen tiedostaa ensisijaisesti yksilönä, ei luokan...
