Miten analysoida Venäjällä käytävää historiallista draamaa – ja miten eläytyä siihen?

Mielenosoitusmarssi Boris Nemtsovin muistoksi.
Mielenosoitusmarssi Boris Nemtsovin muistoksi Moskovassa v. 2017. KUVA: Klausvienresh, Wikimedia Commons.

Matti Puolakan puheenvuoro Uusi historia -yhdistyksen jäsenkeskustelussa 19.5.2015 – nyt ajankohtaisempi kuin koskaan.

Strelkov alias Girkin on kuulunut sotahulluihin hihhuleihin. Itse asiassa hän on ollut yksi tärkeimpiä esikuvia ja “roolimalleja” Venäjän uustsaristisille natseille. Ja kuitenkin hän on alkanut puhua järkeä – kyllä, ihan totta: Hän on antanut useampiakin jollain tavalla rationaalisia, tervejärkisiä (ja, sanoisinko?) totuudellisia haastatteluja.

Mitä tapahtuu Venäjän armeijan sisällä (yleensä Venäjän eliitissä)? Mitä juuri nyt on tapahtumassa Venäjän ‘sielussa’?

Jos todella vakavasti, ennakkoluulottomasti, haluatte tietää vastauksen näihin kysymyksiin, niin pohtikaa pohtimalla ja analysoikaa pikkutarkasti Strelkovin lausuntoja. Pohtikaa niitä kaikkia, tarkastelkaa niitä siltä kannalta, miten ne muodostavat kokonaisuuden.

Analysoinnilla ja analysoinnilla on eronsa. Ensinnäkin, hegeliläisesti: “Etsikää totuutta kokonaisuudesta.” Toiseksi: Joskus analysointi, ollakseen menestyksekästä, edellyttää syvällistä eläytymistä kyseiseen historialliseen prosessiin. Tämä voi tapahtua vain siten, että eläydytte syvällisesti kyseisen historiallisen draaman keskeisiin henkilöhahmoihin.

“Puhuu niin kuin Hitler, vihaa ja raivoaa niin kuin Hitler…”

Eläytykää Strelkoviin, eläytykää Zhirinovskiin, eläytykää Duginiin ja Johan Bäckmaniin! Kyllä, noin on tehtävä. Toki on eläydyttävä myös Navalnyihin, Kudriniin, Medvedeviin, German Grefiin, Anna Politkovskajaan, Boris Nemtsoviin! Kyllä! Ja ehdottomasti eläytykää myös Udaltsoviin, Razvozzhajeviin, Oleg Sheiniin ja Kagarlitskiin!

Totuus on kaikkein eniten Anna Politkovskajan ja Boris Nemtsovin hahmoissa. Mutta jos eläydytte vain heihin, jos näette maailman vain heidän kannalta, niin ette voi ymmärtää sitä suurta historiallista draamaa, mikä on nyt meneillään Venäjällä.

Eläytykää Zhirinovskiin! Ei Zhirinovski ole pelkkä pelle. Hän on ihan oikeasti ihan tosi juttu.

Zhirinovski puhuu niin kuin Hitler, vihaa ja raivoaa kuin Hitler, näyttelee kuin Hitler, sekoittaa pelleilemisen ja tosissa olemisen rajat niin kuin Hitler, asettuu irrationalismin kannalle niin kuin Hitler, tekee sokeasta kiihkomielisyydestä poliittisen doktriinin perustan niin kuin teki Hitler, ja asettaa julmuuden ja raakuuden korkeimmiksi moraalisiksi hyveiksi – juuri niin kuin Hitler!

Ja juuri niin kuin Hitler halusi ottaa itselleen maailmanherruuden salamasodan avulla, juuri niin haluaa toimia myös Zhirinovski. Erot? Hitler luotti tankkien ja lentokoneiden tekniseen ylivoimaan perinteisessä sodassa. Zhirinovski luottaa viidensiin kolonniin ja taktisten ydinaseiden käyttöön “uudentyyppisessä sodassa”.

Niin Zhirinovski kuin Hitler ovat ‘persoonina’ kokonaisen historiallisen aikakauden yhteiskunnallisia tuotteita.

Anna Politkovskaja.
Anna Politkovskaja esittelee kirjaansa “Putinin Venäjä” vuoden 2005 Leipzigin kirjamessuilla. KUVA: Das blaue Sofa / Club Bertelsmann, Flickr.

Haluatteko ymmärtää jotain historiallista aikakautta? Siinä tapauksessa: Opetelkaa ymmärtämään kyseisen historiallisen draaman kaikkia keskeisiä henkilöitä!

Goethe sanoi tähän tapaan: Kun menet syvälle itseesi, niin voit löytää itsessäsi potentiaalisen mahdollisuuden tulla kuinka hirveäksi rikolliseksi tahansa – taikka jonkin sortin ‘pyhimykseksi’.

Stanislavski sanoi esteettisessä ‘systeemissään’, että suuri näyttelijä näyttelee aina itseään, onpa hänellä minkälainen rooli tahansa.

Makarenko sanoi pedagogisessa systeemissään: jos yksilö rikkoo ihmisyyden lakeja perustavanlaatuisella tavalla, niin yhteisöllä on oikeus suojella itseään, ja sen takia työntää tuollainen yksilö yhteisön ulkopuolelle, jättää hänet oman onnensa varaan. Makarenko väitti, että viime kädessä tietoisuus tästä on ainoa asia, mikä voi pelastaa todella pahan ihmisen.

Haluatteko ymmärtää jotain historiallista aikakautta? Siinä tapauksessa: Opetelkaa ymmärtämään kyseisen historiallisen draaman kaikkia keskeisiä henkilöitä!

Goethe sanoi tähän tapaan: Kun menet syvälle itseesi, niin voit löytää itsessäsi potentiaalisen mahdollisuuden tulla kuinka hirveäksi rikolliseksi tahansa – taikka jonkin sortin ‘pyhimykseksi’.

Stanislavski sanoi esteettisessä ‘systeemissään’, että suuri näyttelijä näyttelee aina itseään, onpa hänellä minkälainen rooli tahansa.

Makarenko sanoi pedagogisessa systeemissään: jos yksilö rikkoo ihmisyyden lakeja perustavanlaatuisella tavalla, niin yhteisöllä on oikeus suojella itseään, ja sen takia työntää tuollainen yksilö yhteisön ulkopuolelle, jättää hänet oman onnensa varaan. Makarenko väitti, että viime kädessä tietoisuus tästä on ainoa asia, mikä voi pelastaa todella pahan ihmisen.

Kant väitti moraalifilosofisessa systeemissään aivan samaa. Hänen mukaansa kammottavinkin rikollinen syvällä sydämessään toivoo, että hän joutuisi tuomiolle reilussa oikeudenkäynnissä.

Miksi? Siksi että ihminen voi olla ihminen vain ihmisten joukossa. Tuon vuoksi pahimmatkin rikolliset vankilassa haluavat kuulua johonkin jengiin, missä jollain tavalla saadaan ‘tunnustusta’, arvostusta, vähintäänkin omien taholta.

Ihmisyksilö luo itsensä. Dostojevskilla on useammallakin tavalla monissa romaaneissaan esillä edellä mainittu Goethen ajatus. Karamazovin kolmella (itse asiassa neljällä) veljeksellä, niin erilaisia kuin he olivatkaan, oli luonteessaan sama potentia (tai, Hegelin logiikan termiä käyttääkseni, sama ‘perusta’). Kaikki he “loivat itsensä” ja tekivät tietoisesti kohtalonsa – loppuun asti.

Hegelin historianfilosofia on filosofiaa ihmisluonnosta. Hegeliläisesti ymmärretty “tunnustuksen” (arvostuksen) käsite on moraalifilosofian, sosiaalipsykologian, yhteiskuntateorian ja historianfilosofian tärkein käsite. No, ainakin kyseinen käsite sitoo yhteen mainitut tieteenalat paremmin kuin mikään muu käsite. Toki Kantin käsite “radikaali paha” on yhtä syvällinen, olkoonkin että se on vaikeammin selitettävissä kuin ko. Hegelin käsite.

Takaisin nyky-Venäjään

Venäjällä on alkanut kehkeytyä maailmanhistoriallisen merkityksen omaava draama. Haluatteko käsittää sitä? Eläytykää tuon draaman keskeisiin näyttelijöihin.

Mitä Igor Girkinin alias Igor Ampujan tausta, sukujuuret, hänen elämäntyylinsä ja harrastuksensa, hänen alkuperäisten mielipiteidensä älyttömyys ja sitten myöhemmin tervejärkinen ailahtelevuus, kertovat siitä, mitä Venäjällä kohta (tai juuri “nyt” Kremlin sisällä) tulee tapahtumaan?!

Shakespearen näytelmissä jokainen (keskeinen) henkilö on välttämättömyys. Yhtään (keskeistä) henkilöä ette voi lisätä, ettekä ainuttakaan poistaa.

Miten eläytyä? Tieteellisesti! Siis: käyttäkää eläytymisenne lähtökohtana objektiivista kokonaisarviointia kyseisistä henkilöistä. Historian (ja ainakin ajankohtaisten tapahtumien) suhteen taiteellinen eläytymiskykynne johtaa teidät harhaan, ellette perusta sitä joidenkin henkilöiden objektiiviseen kokonaisarviointiin.

Pertti Koskela: Ihmissuvun, yhteiskunnan ja ihmisen synty – Ehdotus ihmiskunnan uudeksi historiaksi osa 1 Esittelyä täällä.
Saatavilla mm. Adlibris, Booky, Suomalainen.
Sekä kirjakauppa Rosebud Sivullinen, Helsinki.
Ovh 20 e.

Kommentoi