Itu

Irti marxismin raameista – puolakkalaisuuden perusta syntyy

Inari Heinonen: Hessu ja Övikä. KUVA: Uusi historia ry.
Idun loppuaikoina ajatukset kehittyivät hyvin paljon ja nopeasti. Voidaan sanoa, että yhteen vuoteen sisältyi kymmenen vuotta.

Tämän vaiheen tutkielmia ja esseitä ei enää julkaistu vaan ne levisivät lähinnä monisteina toiminnassa mukana olleiden parissa, ensin Idun ja myöhemmin 90-luvun alkupuolella Uusi sivistys –liikkeen nimissä.

Ajatusten taustoista ja itse näkemyksistä voidaan olla montaa mieltä. Lienee kuitenkin kiistatonta, että tämän ajan kirjoitukset muodostavat silloiseen historialliseen tilanteeseen tiiviisti liittyvän, sisällöltään eheän ja monipuolisen kokonaisuuden, jolla on selkeät aatehistorialliset juuret.

Näissä artikkeleissa mentiin lopullisesti marxilaisen kehikon yli, emmekä ole tämän jälkeen enää kutsuneet itseämme marxilaisiksi, edes uudistetussa muodossa. Ne loivat perustan sille, että Matti myöhemmin 1990-luvun alussa saattoi asettaa tehtäväksi uuden filosofisen universaalihistorian luomisen.

(1) Sosiaalipsykologinen oikeudentaju itseymmärryksen perustana

Matin kirjassa vuodelta 1982 ei sanottu mitään kateuden eikä vallanhimon käsitteistä. Tärkeä askel tuossa suhteessa oli nk SPO-moniste vuodelta 1986.

Ratkaiseva käänne tuli silti vasta 90-luvun alussa. Näkemys perimmäisestä motiivista (kateus tai itsetarkoituksellinen oikeudentaju) nousi keskeiseksi selitettäessä niin sosialismin kuin läntisen radikaalin liikkeen epäonnistumista ja hajoamisia, ja yleensä yhteiskunnallista todellisuutta erityisesti kehittyneissä teollisuusmaissa.

Näitä ns. Halkian puheita Matti ei koskaan editoinut edes puolivalmiiksi, ja on paljon mahdollista että niissä esitetyissä ajatuskuluissa on vielä selventämistä. Suurelta osin nuo ajatukset kyllä elävät myöhäisemmissä kirjoituksissa, etenkin kun ne on yhdistetty ihmissuvun syntyhistoriasta tehtyihin yhteenvetoihin. (Ks. esim. ”uusi pahuus”)

(2) Johdatus uuteen maailmankatsomukseen

Tiivistelmä Matin vuonna 1982 julkaistun teoksen ydinajatuksista (Mikä ihminen on?). Siinä on yhteenveto marxilaisen dialektiikan kritiikistä – täydennettynä antagonismikäsitteellä, jota ei kirjassa vielä ollut – sekä kokonaisanalyysi Kiinan kulttuurivallankumouksen epäonnistumisesta.

(3) Kommunismin korkeiden ihanteiden kritiikki

Tämä esseekokoelma oli merkittävä teoreettinen läpimurto. Siinä arvostellaan analyyttisesti Karl Marxin kommunismin visiota sosialismin kokemusten ja nykykapitalismin kannalta.

Vasta tuon ajatuskokonaisuuden myötä Matti hylkäsi lopullisesti Marxin universaalihistoriallisen näkemyksen, ”kommunistisen suuren kertomuksen”.

Sosialistinen ja kommunistinen jakoperiaate ”jokainen kykyjensä mukaan, jokaiselle työnsä mukaan” ja ”jokainen kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan” ovat osoittautuneet paitsi vanhentuneiksi ja mahdottomiksi, myös filosofiselta ytimeltään virheellisiksi.

Marxismissa kuvattu tie luokattomaan yhteiskuntaan (kommunismiin) on virheellinen. Mielenkiintoista on, että monet vasemmistolaiset nykyäänkin jollain tavalla uskovat tuohon näköalaan, vaikka eivät enää pyri esim. sosialistiseen vallankumoukseen.

”Kirjoitin kommunismin ihanteiden kritiikin varsin varhain, 80-luvun lopulla, mutta katkerasti olen saanut oppia että ajatukset jäivät kesken”, sanoi Matti myöhemmin.

Uudenlaisen yhteiskunnan ja uudentyyppisten yhteisöjen rakentamisen päätunnukseksi esitetään: ”Palkkaa on maksettava myös oikeudentajun ja totuudenrakkauden perusteella”. Tämä tunnus yhdistettynä kansanvaltaiseen markkinatalouteen, vallan hajasijoittamiseen ja oikeusvaltioon on historiallisen kokemuksen valossa ainoa mahdollisuus vastustaa sekä taloudellista että sosiaalipsykologista riistoa ja alistamista.

“Jokaiselle on annettava aineellista palkkaa ja sosiaalista tunnustusta hänen ihmisarvonsa, toimintansa inhimillisyyden perusteella. Suurinta ‘palkkaa’ on siis maksettava sille, joka suhtautuu kanssaihmisiinsä muita oikeudentuntoisemmin! – Tämä yksinkertainen oivallus menee mielestämme marxilaisen maailmankatsomuksen raamien ulkopuolelle. Sen varaan voidaan ja tulee rakentaa kokonaan uusi yhteiskuntateoria!”

(Linkki)

(4) Informaatioteknologisen vallankumouksen yhteiskunnalliset vaikutukset

Erityisesti se, miten ne ovat päinvastaisia kuin teollisen vallankumouksen yhteiskunnalliset vaikutukset 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa. Pienyritteliäisyyden merkitys (monissa myös uusissa muodoissa) kasvaa, ei vähene, kuten marxismissa oletettiin. Perinteinen työväenluokka sen sijaan kyllä alkoi pienentyä.

Seuraavassa ajankohtaistettu versio 1980-luvun lopun ajatuskulusta:

(5) Marxilaisen talousteorian ja työn käsitteen kritiikki

Arvolaki ei ollenkaan päde henkisen työn tuotteisiin, joiden merkitystä talouselämälle, kansakunnalle ja ihmiskunnalle on aivan mahdotonta rahassa mitata.

(6) Historian neljä tendenssiä

Uuden dialektiikan soveltamista historianfilosofiaan: sekä edistyksellisissä että taantumuksellisissa päävirtauksissa on olemassa dynaaminen ja staattinen puoli.

(7) Aate voitti, liike hävisi

Idulle oli luonteenomaista, että ajattelu kehittyi vuosi vuodelta, mutta samanaikaisesti eteen ilmaantui aina uusia ongelmia ja umpikujia. Pahimmissa tapauksissa entiset hyvät ystävät lähtivät raakoihin parjauskampanjoihin vahingoittaakseen Itua ja sen keskeisiä henkilöitä. Idussa ei ymmärretty kyllin selvästi ihmisten psykologista valtapeliä eikä kulttuurifasismia: Ihminen voi nähdä ympärillään vääryyksiä ja omistautua epäitsekkäästi toimintaan oikean asian puolesta samalla kun hän psykologisen vallanhimon, itserakkauden ja kunnianhimon ohjaamana pyrkii tuhoamaan lähellään olevia henkilöitä.

Uudet ajatukset eivät riittäneet ”yhteiskuntafilosofisen liikkeen” saati ”elämänfilosofisen liikkeen” rakentamiseen ja Itu lakkautettiin tietoisella päätöksellä vuonna 1989. Idun kohtalo kiteytyy tunnuksessa ”Aate voitti, liike hävisi”, jota Matti Puolakka käytti Idun lakkauttamisen jälkeen tekemässään arviossa liikkeen historiasta.

(Linkki: Lyhennelmä tekstistä vuodelta 1991)

About the author

Avatar

Heli Santavuori

Toimitussihteeri, sivujen toteutus ja ulkoasu. VSK-työryhmä. Muistelmat ja tarinat.
Uuden Suomen blogi
Helin liikuntaoppaat ja muita julkaisuja CDON.comista

Kirjoita kommenttisi tähän.

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.