Georg Henrik von Wright

Minkälainen on uuden aikakauden yhteiskunnallinen liike?

Tämän puheen ajatussisältö on edelleen ajankohtainen ja kiehtova. Vuonna 1990 Neuvostoliiton romahdus oli jo selvästi nähtävissä, samoin kuin se, että mitään tunnustusta ei Puolakan johtamille liikkeille (MLR ja Itu) tultaisi Suomessa antamaan, edes tärkeimmässä suhteessa, eli Neuvostoliitto...

von Wright filosofian tulevaisuudesta

Suuret siirtymät filosofian keskuksessa ovat signaaleja yleisen kulttuuri-ilmaston muutoksista, jotka puolestaan heijastavat poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden muutoksia. Se optimistinen mieliala ja edistysusko, jota tieteen ja teknologian kehitys on pitänyt yllä ja joka on...

von Wright: Teleologisuus luonnontieteissä

Kaikki tarkoitukseen perustuvat selitykset (finaaliset, teleologiset selitykset) eivät ole holistisia, eivätkä kaikki holistiset selitykset teleologisia. Mutta molemmat tyypit ovat sukua toisilleen. Teleologian perinteistä aluetta tieteiden piirissä on ollut biologia. Aristoteles ja keskiajan...

Totuus-käsite ja yleisinhimillinen moraali

Suuri suomalainen moraalifilosofi Edvard Westermarck määritteli yleisinhimillisen moraalin pyyteettömyydeksi: ”Moraaliset tunteet eroavat ei-moraalisista ansioperiaatteellisista tunteista siinä, että ne ovat pyyteettömiä ja puolueettomia. Pyyteettömyys on sitä, että ihminen kutsuu jotakin tekoa...

Aristoteleen määritelmä ihmisestä

Aristoteleen mukaan määritelmän on ilmaistava määriteltävän kohteen olemus kahden termin avulla. Genus ilmaisee laajemman suvun, johon kohde kuuluu. Differentia spesifica ilmaisee sen olennaisen tunnusmerkin, joka erottaa määriteltävän lajin muista samaan sukuun kuuluvista lajeista. 1. Mikä on...