
Oheinen artikkeli oli alun perin tarkoitettu vuoden 2026 IDEA-teemalehteen, mutta julkaistaan tässä koska lehden julkaisu on siirtynyt syksyyn.
Vuoden 2026 IDEA teemalehden aiheena on suomettumisen ajankohtaisuus. Seuraavassa tämänhetkinen suunnitelma lehden sisällöstä.
Keskustelu Donald Trumpin mielenterveydestä alkoi vilkkaana jo Trumpin ensimmäisen kauden aikana mutta on ymmärrettävästi kiihtynyt nyt, kun toista kautta on eletty hieman yli vuosi. Lyhyessä ajassa Trump on (muun muassa) uhkaillut pitkäaikaisia liittolaisiaan, karkoittanut viattomia ihmisiä vankileireille, riidellyt paavin kanssa ja aloittanut laittoman hyökkäyssodan josta ei pääse irti. Hänen käytöksensä on muuttunut, jos mahdollista, entistä tökerömmäksi ja uhkaavammaksi. Lisäksi hän on perheineen rikastunut käyttämällä rikollisesti (ja täysin avoimesti) asemaansa hyväksi. Kaikessa tässä häntä tukee edelleen sekalainen mahdollistajien joukko, kukin omista etupyyteistään johtuen.
Monet psykiatrit ja muut mielenterveyden ammattilaiset varoittivat julkisesti Trumpista jo ennen hänen ensimmäistä kauttaan, mutta joutuivat kohtaamaan arvovaltaisilta tahoilta tulleen vastalauseiden vyöryn. Aiheesta käyty keskustelu on demokratian kehittämisen ja pelastamisen kannalta mielenkiintoinen. Samoin on tärkeätä huomata miten psykologiatiede on tullut osaksi maailmanpoliittisen tilanteen arviota.
Trumpin ”julkisesta diagnosoinnista” tuli tabu Yhdysvalloissa, kirjoitti Pekka Mykkänen Helsingin Sanomissa elokuussa 2020.
Tarina alkoi kuitenkin jo vuonna 2017, kun Trumpin ensimmäistä kautta oli kulunut vasta puoli vuotta, oikeuspsykiatri Bandy X. Lee toimitti teoksen jossa 27 mielenterveysalan ammattilaista varoitti Donald Trumpista (“Donald Trumpin vaarallinen tapaus”, ks. lähteet). Heti tämän jälkeen Amerikan psykiatriyhdistys (APA) esitti, ettei ole oikein esittää diagnostisiin kriteereihin nojaavia arvioita julkisuuden henkilöistä ilman että heitä on henkilökohtaisesti tutkittu. APA vetosi vuonna 1973 omaksuttuun ns. Goldwater-sääntöön, jota on tuon jälkeen vielä tiukennettu.
Barry Goldwateria, senaattoria ja vuoden 1964 presidenttiehdokasta kutsuttiin Fact-lehdessä psykoottiseksi ja skitsofreeniseksi. Tuolloin elettiin klassisen freudilaisuuden kukoistusaikaa, ja suurin osa Goldwateria koskevista kommenteista perustui pikemminkin teoreettiseen hölynpölyyn kuin empiirisiin tosiseikkoihin. Eräs psykiatri esim. julisti lehden palstoilla, että ”[Goldwaterin] paranoidisen persoonallisuuden ydin on… hänen anaalisuutensa ja piilevä homoseksuaalisuutensa”. Goldwater voittikin Fact-lehteä vastaan nostamansa oikeusjutun.
Tammikuun 2018 alussa APA kehotti kaikkia psykiatreja lopettamaan julkisuuden henkilöiden kommentoinnin. ”Nojatuolipsykiatria tai psykiatrian käyttö poliittisena aseena ei ole hyväksyttävää, se on epäeettistä”, todettiin lausunnossa.
The New York Times tuomitsi seuraavana päivänä pääkirjoituksessaan Leen ja kumppaneiden ulostulot otsikolla ”Is Mr. Trump Nuts?” (Onko Trump pöpi?)
”Trump aiheuttaa vakavan ja välittömän uhan Yhdysvalloille ja maailmalle. Siitä ei ole kiisteleminen. Mutta miksi meidän pitäisi kuulla se psykiatreilta, jotka tukeutuvat ammatillisiin titteleihinsä? Kuka tahansa, jolla on kädessään sanomalehti tai pääsy Trumpin Twitter-tilille, voi tehdä saman”, kirjoitti New York Times.
Pian tämän jälkeen Times julkaisi professori Jeffrey Liebermanin, entisen APA:n puheenjohtajan, mielipidekirjoituksen otsikolla ”Ehkä Trump ei ole mielisairas. Ehkä hän on vain ääliö”. Lieberman syytti Leetä ja tämän kollegoita ”kliinisestä nimittelystä” ja epäeettisestä ”nojatuolipsykiatriasta” sekä vertasi heitä neuvostoliittolaisiin psykiatreihin, jotka tukivat diagnooseillaan totalitaarisen hallinnon sortotoimia.
Kun New York Times tuki APA:n määräämää vaitiolovelvollisuutta, muut valtamediat seurasivat perässä.
Bandy Lee ja kollegat painottivat, ettei heidän artikkeleissaan ollut kyse lääketieteellisestä diagnoosista vaan presidentin vaarallisuuteen liittyvästä asiantuntija-arviosta. He perustivat näkemyksensä Trumpin käyttäytymisen havainnointiin. Todisteena kävivät Trumpin viharyöpyt sosiaalisessa mediassa, hänen omiin alaisiinsa kohdistamansa sanallinen väkivalta, hänen ihailuunsa autoritaarisia johtajia kohtaan, viehtymys salaliittoteorioihin, jatkuva täysin tietoinen valehtelu ja väkivaltaan yllyttäminen.
Lee kävi kollegoineen myös läpi kaikki erikoistutkija Robert Muellerin raporttiin kootut lausunnot presidentistä. Niiden perusteella he totesivat Trumpin henkisesti täysin kyvyttömäksi vaativan tehtävänsä hoitamiseen.
Helsingin Sanomille Lee kertoo myöhemmin, elokuussa 2020, että hänen ja hänen kollegoidensa kirjoituksia ei edelleenkään julkaista, koska he ovat – kuulostaa hullunkuriselta – mielenterveyden asiantuntijoita.
”Presidentti ei täyttänyt ensimmäistäkään tavanomaista kriteeriä kyvystä tehdä rationaalisia päätöksiä”, Lee sanoi. ”Koska kyseessä on planeetan vaikutusvaltaisin ihminen, Trumpin mielenterveysongelmista kumpuava johtamistapa on vaaraksi sekä Yhdysvalloille että muulle maailmalle”.
Voidaan kysyä myös, onko suuri yleisö sitten pätevämpi arvioimaan poliitikkojen luonnetta, luonnevikoja, heidän henkisiä kykyjään tai eettistä asennettaan vaikkapa sosiaalisessa mediassa, jossa usein kevytmielisesti heitellään perusteettomia leimoja ja varsin usein vain vahingoittamistarkoituksessa. Nyt kuitenkin on päädytty sellaiseen lopputulemaan, että kaikilla muilla on oikeus tehdä tällaisia psykiatrisia arvioita, paitsi mielenterveyden ammattilaisilla.
Leen mielestä tämä on omituinen kulttuurinen, sanaton sopimus, joka itse asiassa auttaa Trumpin hallintoa.
Asiasta käytiin ja käydään edelleen kiivasta väittelyä eikä mitään konsensusta ole saavutettu. Leellä on omassa ammattikunnassa kuitenkin myös paljon puolustajia. Norman Eisen, Brookings Instituutin vanhempi tutkija totesi:
”Meillä ei ole koskaan ennen ollut näin henkisesti kelvotonta presidenttiä. Jos useammat ammattilaiset olisivat uskaltaneet puhua vapaasti, he olisivat saattaneet vaikuttaa tilanteeseen”.
Voit lukea sen ilmaiseksi (klikkaa kuvaa).
Painettu kirja saatavilla mm. Adlibris, Booky, Suomalainen.
Sekä kirjakauppa Rosebud Sivullinen, Helsinki.
Ovh 20 e.
Oikeuspsykiatri Thomas Gutheil vetoaa vuoden 1976 ennakkotapaukseen (Tarasoff v. Regents of the University of California), jossa Kalifornian korkein oikeus päätti, että mielenterveyden ammattilaisilla on lakisääteinen velvollisuus suojella ja varoittaa kaikkia, joiden he katsovat voivan joutua potilaan vahingoittamiksi. Gutheil ei usko, että psykiatrien täytyisi erikseen tutkia Trumpia ymmärtääkseen minkälaisen uhan hän yhteiskunnalle aiheuttaa, koska suuri osa hänen häiriökäyttäytymisestään on yleisesti tiedossa ja kaikkien nähtävissä lukemattomilla videoilla ja äänitteillä – jatkuvalla syötöllä päivästä toiseen.
Mikään ei silti auttanut. Lee irtisanottiin Yalen psykiatrian laitokselta vuonna 2020. Hän kuitenkin jatkoi uraansa toisaalla ja nyt hänellä on oma podcast, sivusto ja Substack-blogi.
Vajaa kaksi viikkoa ennen vuoden 2024 vaaleja yli 200 terveydenhuollon ammattilaista julkaisi avoimen kirjeen, jonka mukaan Donald Trump on vaarallinen ”vakavan, hoitamattoman persoonallisuushäiriön – pahanlaatuisen narsismin” oireiden vuoksi. Kirjeen mukaan hän on tästä syystä ”täysin sopimaton johtajaksi”. Kirjeen mukaan Trump on eksistentiaalinen uhka Yhdysvaltain demokratialle.
Avoin kirje julkaistiin koko sivun ilmoituksena New York Times -sanomalehdessä.
Kirjeessä vedottiin diagnostisiin kriteereihin, jotka ovat perustana mielenterveyshäiriöiden määrittelemisessä ja hoitamisessa. Kirjeen mukaan jopa maallikko voi nähdä, että Trumpin pitkäaikaiseen käyttäytymiskaavaan kuuluu, ettei hän noudata sosiaalisia normeja ja lakeja, valehtelee toistuvasti, on piittaamaton muiden turvallisuudesta, ärtyisä, impulsiivinen ja vastuuton eikä kadu mitään tekemiään virheitä tai vääryyksiä.
Kirjeessä todetaan, että Goldwater-säännön jälkeen psykiatrian diagnostiset kriteerit on muotoiltu uudelleen vastaamaan nykyistä ymmärrystä. Ne perustuvat käyttäytymisen havainnointiin. “Olemme kaikki nähneet vuosien ajan tuhansia tunteja Trumpin käyttäytymistä, ja havaintoja ovat vahvistaneet kymmenet henkilöt, jotka ovat olleet henkilökohtaisesti tekemisissä hänen kanssaan”, todetaan kirjeessä. Sen mukaan havainnot osoittavat, että Trumpin luonnehäiriö tekee hänestä ”petollisen, tuhoisan, harhaanjohdetun ja vaarallisen”.
Kirjeessä väitettiin myös, että Trumpilla on merkkejä kognitiivisesta heikkenemisestä ja että hänelle tulisi tehdä ”täydellinen neurologinen tutkimus”.
Myös Bandy Lee varoitti vuoden 2024 presidentinvaaleista, ja vetosi omiin tutkimuksiinsa väkivallan ehkäisystä.
“Väkivallan kulku ei ole väistämätöntä; voimme muuttaa sitä”, Lee sanoi. “Ja tuntuu hyvin väärältä, että niitä ammattilaisia, jotka ovat omistaneet uransa väkivallan tutkimiselle, estetään puhumasta asiasta.”
Lee viittaa lähestyviin presidentinvaaleihin ja totesi, että entistä suuremman väkivallan uhka leijuu ”hauraan demokratiakokeilumme” yllä. Sen vuoksi ei olisi enää varaa sivuuttaa varoitusmerkkejä.
Lee ja hänen kannattajansa ovat sitä mieltä, että Amerikan psykiatriyhdistyksen olisi tunnustettava virheensä ja annettava mielenterveyden asiantuntijoille vapaus osallistua kansalliseen keskusteluun siitä, miten tätä erityistä epidemiaa voitaisiin parhaiten hillitä.
Helsingin Sanomien artikkelissa Pekka Mykkänen muistutti vielä, että Trump itse käyttää mielenterveyssanastoa hyvin laveasti ja usein. Hän on esimerkiksi kutsunut tv-juontaja Joe Scarborough’ta ”Psyko-Joeksi”, kongressin demokraattijohtajaa Nancy Pelosia ”Hullu-Nancyksi” ja edustajainhuoneen demokraattijäsenestä Adam Schiffiä ”mielenvikaiseksi”. Ex-neuvonantajastaan Bannonista hän sanoi tämän ”menettäneen järkensä”.
Trump on myös arvioinut omaa mielenterveyttään, kenties vastauksena asiasta käydylle kiistalle. ”Koko elämäni ajan kaksi vahvinta voimavaraani ovat olleet henkinen vakaus ja se, että olen siis todella älykäs”, on Trump todennut. Hän on myös kutsunut itseään ”erittäin vakaaksi neroksi”.
Substack-uutiskirjeessä huhtikuulta 2026 Lee kirjoittaa, että Yhdysvalloissa on edelleen käytännössä kielletty siteerata mielenterveyden asiantuntijoita.
Boston Globe kysyy: ”Ovatko valtavirran tiedotusvälineet vihdoin valmiita tarkastelemaan Trumpin henkistä kuntoa?” Lehti raportoi:
”Merkit Presidentti Trumpin henkisten kykyjen ilmeisestä heikkenemisestä eivät ole saaneet kansallisissa tiedotusvälineissä sellaista huomiota, joka vastaisi sen maailmalle aiheuttamia ongelmia. Toivottavasti tilanne alkaa muuttua.” Boston Globe viittaa New York Timesin toimittaja Peter Bakerin artikkeliin huhtikuulta 2026 (”Trumpin arvaamaton käytös ja äärimmäiset lausunnot ovat käynnistäneet mielenterveyskeskustelun uudelleen”). Baker on artikkeliaan varten tutkinut perusteellisesti presidentin arvaamatonta, outoa ja vaarallista käyttäytymistä, sosiaalisen median viestejä ja muita lausuntoja.
Bandy Leen mukaan Bakerin artikkelissa ei siteerata yhtäkään mielenterveyden asiantuntijaa. ”Tiedän sattumalta, että edes hän, niin arvostettu kuin onkin, ei voi sitä tehdä”, kirjoittaa Lee. ”Hän ja hänen kollegansa haastattelivat minua yli kolmetoista kertaa pelkästään New York Timesia varten, mutta lainaukseni poistettiin joka kerta”.
Baker siteeraa Leen toimittamaa kirjaa (”Donald Trumpin vaarallinen tapaus”) mutta kirjoittaa sen jälkeen, että ”tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun presidentin mielenterveys on asetettu kyseenalaiseksi.” Hän luettelee lukuisia kertoja, jolloin eri presidenttejä on epäilty mm. epävakaudesta, masennuksesta tai maanis-depressiivisyydestä. Reagan, jolla myöhemmin todettiin Alzheimerin tauti, saattoi olla jo sen esiasteissa toimiessaan vielä presidenttinä.
Bandy Leen mielestä näkemys, että Donald Trump olisi vain yksi monista, on mahdollisimman virheellinen. Jotkut ovat esimerkiksi verranneet häntä Nixoniin, joka kannatti niin sanottua ”hullun miehen” teoriaa: kun vastustajat saadaan uskomaan, että olet raivohullu, he säikähtävät ja suostuvat myönnytyksiin. Mutta “Trump on oikeasti täysin hallitsematon, raivoava hullu”, kirjoittaa Lee.
Leen mukaan Amerikan psykiatriyhdistyksen disinformaatiokampanja aiheutti sen, että Trumpista varoittavat mielenterveyden ammattilaiset ovat joutuneet täydelliseen boikottiin kaikissa suurissa tiedotusvälineissä, oltuaan sitä ennen keskustelun ykkösaiheina.
”Olemme nyt yhteiskunnan barometrejä. Tiedämme että todellinen käännekohta on saavutettu silloin, kun mielenterveyden asiantuntijoita jälleen kuullaan koskien sitä syvällistä mielenterveyskriisiä, jossa olemme ja josta koko ihmiskunnan selviytyminen riippuu.”
Bandy Lee on aloitteentekijänä projektissa, joka on saanut nimen ”Survival University” – selviytymisyliopisto. Sen esittelysivulla luetellaan ihmiskunnan uhkakuvia – ilmastonmuutos, ydinaseet, pandemia, tekoäly ja biologiset aseet. Ihmisiä kehotetaan ilmoittautumaan ja kertomaan mitä itse kukin voisi tehdä asian hyväksi. Vasta ilmoittautumisen jälkeen luvataan lähettää lisää materiaalia, mikä tuntuu hieman kummalliselta.
Myös projektin esittely herättää ikävällä tavalla kriittisiä kysymyksiä. Bandy Lee on varmasti loistava oikeuspsykiatri, siitä hänellä on vahvat näytöt. Mutta maailmanpolitiikan analysointiin ja siihen liittyvään aktivismiin tarvitaan muutakin kuin psykiatrian asiantuntemusta. Aivan ensimmäinen asia on, että aloitteessa, joka on tarkoitettu torjumaan koko ihmiskuntaan kohdistuvia uhkia, ei heti ensimmäisellä sivulla pitäisi lainata mielipidevaikuttajia täysin yksipuolisesti. Sellainen projekti edellyttäisi keskusteluyhteyttä mitä erilaisimpien aatteellis-poliittisten suuntausten kesken.
Survival Universityn esittelyssä lainataan kahta toimittajaa, Pete Escobaria ja Chris Hegdesiä. Molemmat edustavat vasemmistolaista sokeutta Venäjän Ukrainaan kohdistaman imperialistisen aggression suhteen, koska kaikki paha halutaan nähdä olevan peräisin Yhdysvalloista. Pepe Escobar esitellään ”loistavaksi brasilialaiseksi geostrategian analyytikoksi”. Escobar kuitenkin on varsin kyseenalaisesti kytköksissä Venäjän harjoittamana disinformaatioon. Toinen siteerattu journalisti/aktivisti on Chris Hedges, joka tosin on tuominnut Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan, mutta kuitenkin syyttänyt sodasta Naton laajenemista ja Yhdysvaltain aseapua Ukrainalle, mitä hän siis vastustaa.
Mitään vastapoolia näille kahdelle ei esitetä – se on kardinaalivirhe. Lisäksi uutiskirjeessä lainataan hyväksyvästi seuraavaa Escobarin lausuntoa:
”Emme voi luottaa mihinkään mikä on peräisin amerikkalaisesta mediasta, oli sitten kyseessä New York Times, Washington Post, Wall Street Journal tai Axios. Kaikki ne valehtelevat säilyttääkseen bisneksensä ja omistuksensa, työpaikkansa ja asemansa sotilaallis-teollis-kongressi-tiedustelu-media-akatemia-ajatuspaja -kompleksissa. Joten et voi uskoa mihinkään mitä ne sanovat, vaikka joskus voi jokin totuuden sana vuotaa sieltäkin.”
Mikään lueteltu laatulehti ansaitse noin totaalista tuomiota, vaikka olisikin ollut jossain kysymyksessä väärässä. Ikävä kyllä tällaisia esimerkkejä on useita: kun toisinajattelija joutuu valtavirran taholta kaltoin kohdelluksi, ei hän enää kykene ajattelemaan asioita monipuolisesti, vaan alkaa väittää, että kaltoin kohteluun syyllistyneet tahot ovat kaikessa väärässä. Moni on tuolla tavalla tippunut kaninkoloon oltuaan alun perin aivan asiallisella asialla.
Bandy Leen meriitit ovat kuitenkin niin merkittävät, että riippumatta siitä millainen tämä uusi aloite lopulta on, hänen lausuntojaan Trumpin vaarallisuudesta kannattaa kuunnella.
Mielen virkeys ja terveys nousivat teemoiksi Trumpin ja Bidenin kaksintaistelussa – Trumpin ”julkisesta diagnosoinnista” tuli tabu Yhdysvalloissa.
More than 200 health professionals say Trump has ‘malignant narcissism’ in open letter.
Resisting “Trump Contagion”: Psychiatrist Bandy Lee on violence, politics, and healing—from the 2024 election to the county jail.
TAP Magazine (The American Psychoanalyst), elokuu 2024
Trump’s Erratic Behavior and Extreme Comments Revive Mental Health Debate.Peter Baker, The New York Times, 16.4.2026
Bandy Leen Substack uutiskirje 18.4.2026
AIHEESTA IHMISOLEMUS