
Oheinen artikkeli oli alun perin tarkoitettu vuoden 2026 IDEA-teemalehteen, mutta julkaistaan tässä koska lehden julkaisu on siirtynyt syksyyn.
Vuoden 2026 IDEA teemalehden aiheena on suomettumisen ajankohtaisuus. Seuraavassa tämänhetkinen suunnitelma lehden sisällöstä.
Amerikkalainen oikeuspsykiatri Bandy X. Lee varoitti Trumpista jo ennen vuoden 2016 presidentin vaaleja. Lee on urallaan omistautunut väkivallan tutkimiseen, ennustamiseen ja ehkäisemiseen.
Samasta aiheesta myös:
Mother Jones -julkaisun pitkä haastatteluartikkeli vuodelta 2022 kuvaa, miten Bandy Lee istui syöpäsairaan äitinsä kuolinvuoteen vieressä helmikuussa 2016. Yalen kliinisen psykiatrian apulaisprofessori Lee oli ollut kiireinen äitinsä tilan vuoksi eikä hän ollut juurikaan kiinnittänyt huomiota alkavaan presidentinvaalikampanjaan. Hän yllättyi nähdessään sairaalahuoneen pienestä televisiosta Donald Trumpin vaalikokouksen. Häntä järkytti Trumpin tapa olla vuorovaikutuksessa yleisön kanssa.
“Hän sanoi jotain sellaista, että hänen kannattajiensa pitäisi hakata häiritsijät, Lee muistelee, ja että jos he tekisivät niin, hän maksaisi heidän oikeudenkäyntikulunsa.”
Trumpin aggressiivisuus merkitsi Leelle enemmän kuin satunnaiselle katsojalle. Lee oli tehnyt kliinistä työtä vankilaympäristössä, arvioinut ja hoitanut satoja väkivaltaisia rikollisia, myös esim. vankilajengien johtajia. Lee oli olettanut, että Trump oli vain joku liikemies. Yhtäkkiä hän tajusi, että Trumpilla oli paljon yhteistä hänen potilaidensa kanssa.
“Trump manipuloi haavoittuvassa asemassa olevia seuraajiaan ja yllytti heitä väkivaltaan. Samalla lailla jengijohtajatkin suostuttelivat jäseniään väkivaltaisiin tekoihin antamalla valheellisia lupauksia suojelusta. Trumpin tavoin nämä johtajat esiintyvät usein äärimmäisen itsevarmasti. Se vetoaa heidän seuraajiinsa, jotka tuntevat syvää emotionaalista tarvetta kuulua yhteisöön, saada suojelua ja löytää identiteetti.”
Monella muullakin presidentillä on voinut olla jonkinlainen persoonallisuushäiriö. Lee uskoo kuitenkin, että Trumpin psykologinen profiili on nimenomaan samanlainen kuin väkivaltarikollisilla useasti.
Tyypillisesti kyseessä on varhaislapsuudessa koettu trauma tai hylkääminen, jonka ansiosta persoonallisuuden kehittyminen on osittain pysähtynyt. Aikuisina nämä ihmiset käyttäytyvät edelleen kuin lapset leikkikentällä. Heidän mielestään voima on oikeutta, eivätkä he useinkaan pysty lopettamaan heikompiensa kiusaamista.
Trumpin äiti sairastui kroonisesti Trump ollessa kaksivuotias. Hänen isänsä Fred Trump oli julma ja emotionaalisesti etäinen. Hän kehotti poikaansa toistuvasti olemaan ”tappaja”.
Matti Puolakka:
Vain ihmisellä on historia – Ajatuksia ihmisestä ihmiseltä joka määritteli ihmisen
Voit lukea sen nyt ilmaiseksi pdf-tiedostona täältä (klikkaa kuvaa).
Painettu kirja saatavilla nettikirjakaupoista.
Leen näkemykset perustuvat Harvardin psykologin Lawrence Kohlbergin kehittämään moraalin kehitysvaiheiden teoriaan, joka on saanut tukea myös lapsilla tehdyissä empiirisissä tutkimuksissa.
”Tällaiset aikuiset eivät kykene minkäänlaiseen hienostuneeseen moraaliseen ajatteluun”, Lee sanoo. ”Trumpille ainoa syy olla tekemättä jotain – jopa jotain, joka todennäköisesti vahingoittaa muita – on rangaistuksen välttäminen. Ja koska hän on harvoin joutunut vastuuseen mistään väärinkäytöksistä, hän on alkanut uskoa, että hänellä on vapaat kädet tehdä mitä tahansa, mikä palvelee hänen välittömiä tarpeitaan.”
Trumpin veljentytär, kliinisestä psykologiasta väitellyt tohtori Mary Trump kutsuu presidentin isää ankaraksi kiusaajaksi ja naisia halveksivaksi sosiopaatiksi. Mary on kertonut Donaldin kasvukertomuksen vuonna 2020 ilmestyneessä teoksessaan, joka on ilmestynyt suomeksi v. 2026 otsikolla ”Maailman vaarallisin mies. Kuinka perheeni loi Donald Trumpin”.
Oikeuspsykiatreja pyydetään usein arvioimaan väkivaltarikollisten todennäköisyyttä syyllistyä uusiin rikoksiin esim. ehdonalaisesta päätettäessä. Tällöin huomioidaan henkilön rikoshistoria, kyky osoittaa katumusta ja mahdollinen jatkuva taipumus väkivaltaan. Lee kertoo, että hän kollegoineen noudatti samaa menettelytapaa kun he arvioivat Trumpin vaarallisuutta.
”Useimmilla amerikkalaisilla ei ole suoraa kokemusta väkivaltarikoksia tehneistä ihmisistä. Meillä on. Ja voimme sanoa, että henkilö, joka kehuskelee naisten seksuaalisella ahdistelulla ja sanoo, että voisi ampua jonkun Viidennellä Avenuella ja päästä siitä kuin koira veräjästä, melko varmasti kehittyisi presidentiksi, joka vahingoittaisi vakavasti maan kansanterveyttä.”
Kesällä 2020 Lee ennusti, että Trump todennäköisesti kieltäytyy hyväksymästä vaalitulosta, väittää vaaleja vilpillisiksi ja kieltäytyy luopumasta virastaan. ”Kun Trump oli saanut presidentin viran mukanaan tuoman vertaansa vailla olevan vallan”, sanoi Lee toimittajalle, ”hän odotti, että häntä aina kohdeltaisiin äärimmäisen kunnioittavasti. Hänen egonsa on niin hauras, että hän ei usein kykene hyväksymään todellisuutta; hänelle vaalitappio oli liian tuskallinen kestää.”
Loppiaisena 2020 tapahtui sitten Trumpin kannattajien väkivaltainen hyökkäys kongressitaloon.
Trumpin tuolloin pitämä kiihotuspuhe muistuttaa Leetä siitä, miten jengiläisten on usein suoritettava initiaatiorituaali päästäkseen jengin täysivaltaiseksi jäseneksi – vaikkapa ryöstettävä kauppa tai jopa tapettava joku. Kun Trump kertoi kannattajilleen, että heillä ei olisi enää maata, elleivät he olisi valmiita taistelemaan kuin hullut, Trump haastoi heidät todistamaan sekä isänmaallisuutensa että uskollisuutensa häntä kohtaan väkivallalla.
Lee ei ole yllättynyt siitä, että Trump ei ole osoittanut katumusta kapinan lietsomisesta. Väkivallan tekijät – jopa tuomitut murhaajat – tuntevat usein olevansa uhreja: ”Heillä on taipumus ajatella, että heidän käyttäytymisensä, riippumatta siitä kuinka törkeää se on, oli perusteltua ja järkevää.”
Trumpin väkivallan normalisointi on saattanut inspiroida sen leviämistä Yhdysvalloissa ja ympäri maailmaa. Lee viittaa tutkimukseen, joka osoittaa, että Texasin piirikunnissa, joissa järjestettiin Trumpin vaalikokouksia vuonna 2016, ilmoitettujen viharikosten määrä henkeä kohti kasvoi merkittävästi verrattuna piirikuntiin, joissa kokouksia ei järjestetty. Kansallisella tasolla FBI dokumentoi viharikosten määrän kasvaneen lähes kolmanneksella vuosina 2016–2020.
”Valitettavasti monet muutkin maat nostavat nyt henkisesti vajavaisia ’vahvoja miehiä’ (todellisuudessa heikkoja miehiä) valta-asemiin.” Tällainen johtaa Leen mukaan valtavaan kansainväliseen kansanterveyskriisiin.
Eräiden kyselytutkimusten mukaan lähes 50 miljoonaa täysi-ikäistä amerikkalaista uskoi, että vaalitulos vuonna 2020 oli väärennetty – ja 21 miljoonaa, joista noin kolmasosa omistaa aseita, uskoi, että voiman käyttö olisi perusteltua, jotta Trump voitaisiin palauttaa presidentiksi.
Eräs todiste Leen varoitusten aiheellisuudesta on sekin, että Lee itse on saanut joskus sähköpostiinsa tuhansia tappouhkauksia päivässä. Helsingin Sanomille hän kertoo joutuneensa turvautumaan poliisin suojeluun ja yhdessä vaiheessa hän ei voinut mennä Yalen yliopiston kampukselle kuukauteen.
Väkivalta on tarttuvaa, ellei sitä hillitä varhaisessa vaiheessa. Lee katsoo, että Trumpin saattaminen vastuuseen rikollisesta käyttäytymisestään voisi toimia eräänlaisena vastalääkkeenä hänen kannattajiensa väkivaltaisille tunteille.
”Olen havainnut, että kun jengijohtajat otetaan säilöön, heidän seuraajansa lakkaavat pian uskomasta yhteisiin harhakuvitelmiin. Ja heidän käyttäytymisensä palaa usein normaaliksi.”
Niille, jotka pelkäävät, että Trumpin syyttäminen voisi johtaa väkivallan lisääntymiseen, Lee vastaa, että pitkällä aikavälillä olisi paljon vahingollisempaa maalle, jos häntä ei aseta vastuuseen teoistaan.
Leen ura on varsin vaikuttava erityisesti käytännön saavutusten vuoksi, ja selittää sitä miksi hän reagoi Trumpin persoonaan niin voimakkaasti.
Vuonna 1997 Lee aloitti projektin ”Resolve to Stop the Violence” yhdessä James Gilliganin, tuolloisen Harvardin mentorinsa kanssa. Soros-säätiön apurahan turvin he perustivat kokeellisen ohjelman väkivaltaisille rikoksentekijöille San Franciscon vankilassa.
Intensiivinen kuntoutusohjelma yhdisteli psykoterapiaa ja sosiaalisten taitojen, kuten empatian, vastuullisuuden ja luovan ilmaisun harjoittelua. Se vähensi 62-paikkaisen yksikön vuosittaisen väkivaltatapausten määrän noin 25:stä nollaan. Myös väkivaltarikosten uusiutuminen vapautumisen jälkeen väheni huomattavasti. ”Psykiatrisessa koulutuksessani minulle opetettiin, että väkivaltaa ei voida hoitaa”, Lee muistelee, ”mutta se ei pidä paikkaansa.”
Lee on myös konsultoinut useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa sekä Ranskassa ja Irlannissa viranomaisia vankilauudistusprojekteissa. Hän on toiminut Maailman terveysjärjestön väkivallan ehkäisyallianssissa. Hänen vuonna 2019 julkaistu oppikirjansa Violence: An Interdisciplinary Approach to Causes, Consequences, and Cures (Väkivalta: monitieteellinen lähestymistapa syihin, seurauksiin ja parannuskeinoihin) sai kiitosta monilta alan asiantuntijoilta. Epidemiologi Gary Slutkin totesi, että teos on kattava katsaus väkivallan psykologiaan, aivotutkimukseen ja sosiologiaan ja nostaa aiheen esiin itsenäisenä akateemisena tieteenalana.
Lee tutkii aihettaan myös laajemmin, eli sitä miten yhteiskunnat suhtautuvat väkivaltaan ja käsittelevät sitä. Yhdysvaltain johtajat ovat historiallisesti nähneet väkivallan ensisijaisesti rikoksen ja rangaistuksen näkökulmasta, mutta Lee sanoo pitävänsä sitä vakavana kansanterveysongelmana, johon pitäisi puuttua tieteen keinoin.
The Psychiatrist Who Warned Us That Donald Trump Would Unleash Violence Was Absolutely Right – The vindication of Bandy Lee.
Mother Jones, September-october issue 2022
Mielen virkeys ja terveys nousivat teemoiksi Trumpin ja Bidenin kaksintaistelussa – Trumpin ”julkisesta diagnosoinnista” tuli tabu Yhdysvalloissa
”The Dangerous Case of Donald Trump” (Donald Trumpin vaarallinen tapaus), toim. Bandy Lee. Teoksessa 27 psykiatria ja mielenterveyden asiantuntijaa arvioi presidenttiä. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran jo syksyllä 2017, kun Trump oli ollut vallassa vasta puoli vuotta. Se oli valtava bestseller. Siitä on sen jälkeen otettu useita uusia laitoksia (vuonna 2019, 2024 ja toukokuussa 2025). Kirjoittajien määrä on kasvanut viiteenkymmeneen. Kirjan uusin laitos on otsikoitu ”The Much More Dangerous Case of Donald Trump: 50 Psychiatrists and Mental Health Experts Warn Anew” (Donald Trumpin paljon vaarallisempi tapaus: 50 psykiatria ja mielenterveyden asiantuntijaa varoittaa uudelleen.)
Mary Trump ”Maailman vaarallisin mies. Kuinka perheeni loi Donald Trumpin”. WSOY 2026.