Oheinen artikkeli on tekstiversio 20.5.2025 pidetystä alustuksesta Uusi historia -yhdistyksen tapaamisessa. Tekstiä on jälkikäteen hieman muokattu. Video löytyy artikkelin lopusta.
Venäjän taloudesta
Muutokset tilanteessa suurhyökkäyksestä lähtien
Venäjän vahvuuksia – miksi Venäjä on kestänyt?
Näkymistä
Video
Venäjän siirtyminen sotatalouteen johti investointiryöppyyn. Viime vuonna talous kasvoi jopa 4,5 prosenttia. Nyt kasvu jää siitä kauas. Joidenkin arvioiden mukaan se pysähtyy kokonaan.
Eräs syy siihen on korkea keskuspankkikorko, 21 prosenttia. Se rajoittaa yritysten halua ja mahdollisuuksia investoida siviiliteollisuuteen lainarahalla. Korkean talletuskoron vuoksi yritysten on monesti kannattavampaa pitää rahansa pankissa kuin sijoittaa ne reaalitalouteen.
Trumpin tullisotkut ovat hidastaneet talouden kasvua kaikkialla maailmassa.
Tiedot vaihtelevat, mutta supistuminen on merkittävää, jopa 17 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
Öljy tuo Venäjän vientituloista 60 prosenttia ja muodostaa budjetista yli 30 prosenttia.
Öljyn hinta laskee. Välitön syy on Trumpin tullisekoilu ja yleensä Trumpin politiikan aiheuttama epävarmuus maailmantaloudessa. Toiseksi Saudi-Arabia aikoo lisätä öljyntuotantoa, eli OPEC+:n hintakartelli murtuu. Öljyn kulutus tulee joka tapauksessa vähenemään tulevina vuosina vihreän siirtymän vuoksi.
Venäjän öljyn hinta on tällä hetkellä noin 56 dollaria barrelilta. Venäjän budjetti on laadittu 70 dollarin varaan.
Venäjä on käyttänyt helposti hyödynnettävistä öljyvaroistaan 90-95 prosenttia. Vaikeasti eli kalliimmalla hinnalla pumpattavat öljyvarat muodostavat nyt 60 prosenttia maan kaikista öljyvaroista; vuoteen 2030 mennessä osuus kasvaa 80 prosenttiin.
Vaikka öljyn hinta ei enää laskisikaan, Venäjän nettotulot öljyn viennistä supistuvat.
Liity armeijaan! Juliste Krasnojarskissa. KUVA: PnP! Flickr, CC BY-NC-ND 2.0.
Budjetti on laskettu sen varaan, että öljyn hinta on 70 dollaria barrelilta; se on nyt 56 dollaria.
Öljyn hinta oli korkeampi edellisinä vuosina; siitä huolimatta Venäjän budjetti on alijäämäinen neljäntenä vuonna peräjälkeen. Venäjä on koko sodan ajan elänyt yli varojensa.
Öljyn hinnan ollessa korkealla Venäjä kokosi ns. hyvinvointirahaston, jota on käytetty sodankäynnin rahoittamiseen. Siitä on nyt jäljellä 3300 miljardia ruplaa. Budjetin tämän vuoden alijäämä on 4000 miljardia ruplaa. Rahasto tyhjenee ennen vuoden loppua.
Ellei mitään muutosta tapahdu, Venäjä joutuu hoitamaan budjetin alijäämän menoja karsimalla, veroja korottamalla tai ottamalla lainaa.
Venäjä on kiertänyt valtion velanottoa siten, että yksityisiä pankkeja on velvoitettu lainoittamaan valtion päätösvallassa olevia yrityksiä. Yritysten velat ovat kasvaneet 70 prosenttia sodan alusta lähtien. Jos yritykset joutuvat vaikeuksiin lainojensa takaisinmaksussa, Venäjää uhkaa finanssikriisi ja pankkikriisi, pahimmassa tapauksessa pankkipako, eli asiakkaat alkavat nostaa rahojaan pankeista alkaessaan epäillä pankkien vakavaraisuutta.
Pankit ovat muutenkin kovilla yksityisasiakkaiden maksuhäiriöiden vuoksi. Venäjän suurimmassa pankissa, Sberbankissa, jolla on kolmasosa venäläisten talletuksista, yksityisten asuntolainojen maksuhäiriöt kasvoivat 90 % tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.
Korkeiden korojen ja talouden kasvuvauhdin hidastumisen vuoksi inflaatio on pudonnut. Se on yhä korkea, virallisesti yli 7 prosenttia. Ohjauskorkoa ei kuitenkaan ole laskettu, eli uhka on olemassa.
Elintarvikkeiden alalla inflaatio on kohonnut. Ns. borssi-indeksi, joka mittaa peruselintarvikkeiden hintojen muutosta, on noussut 87,2 prosenttia vuodessa. Kotitalouksien tuloista menee ruokaan nyt 34,6 prosenttia, vuosi sitten 28,6 prosenttia.
Viranomaiset ovat suunnitelleet hintasäännöstelyä, siinä mielessä paluuta neuvostoaikaan.
Uusi piirre on deflaatio, joka vaivaa muita tuotteita kuin elintarvikkeita. Se kuvastaa kysynnän heikkoutta siviilitalouden puolella. Ihmisillä on yhä vähemmän varaa muuhun kuin välttämättömiin menoihin.
Työvoimapulan syynä on sota useammallakin tavalla: aseteollisuus toimii täydellä teholla, osa miespuolisesta työvoimasta on värvätty armeijaan, satoja tuhansia on muuttanut maasta ja lisäksi maahanmuuttajia lähinnä Keski-Aasiasta on karkotettu.
Ukrainan presidentti Zelenskyi on saanut lisää kansainvälistä arvostusta rohkeana ja periaatteellisena isänmaanystävänä sen jälkeen kun Trump ja Vance häntä pilkkasivat ja kiusasivat Valkoisessa talossa. KUVA: rawpixels.com.Ukrainan presidentti Zelenskyi on saanut lisää kansainvälistä arvostusta rohkeana ja periaatteellisena isänmaanystävänä sen jälkeen kun Trump ja Vance häntä pilkkasivat ja kiusasivat Valkoisessa talossa. KUVA: rawpixels.com.
Ruplan kurssi oli syksyllä paljon nykyistä heikompi. Silloin dollarilla sai 100 ruplaa, nyt vain noin 80. Valuutan vahvuudella / heikkoudella on kummallakin hyvät ja huonot puolensa talouden kannalta.
Olennaista lienee se, säilyykö yleinen luottamus rahan arvoon. Nimenomaan rahan arvon heikkeneminen saattaa viedä luottamuksen siihen ja aiheuttaa pankkipaon. Ruplan arvon romahdus olisi erityisen vaarallinen siksi, että se veisi sotilaiden viimeisenkin halun taistella.
(a) Rostselmash, suurin venäläinen maatalouskoneita valmistava tehdas lomauttaa koko 15 000 työntekijän henkilökuntansa kuukaudeksi kesäkuussa. Yritys tekee jo nelipäiväistä työviikkoa ja 2000 työntekijää irtisanottiin huhtikuussa. Yrityksen vienti on romahtanut ja kysyntä supistunut. Esimerkiksi puimakoneiden kysyntä on laskenut 76 prosenttia vuodesta 2021; yhtiön nettotulot putosivat viime vuonna 130 prosenttia. – Tämä esimerkki selittää, miksi ei-elintarvikkeiden tuotantoa vaivaa deflaatio.
(b) Yksi Venäjän suurimmista kromintuottajista meni konkurssiin. Kromia käytetään mm. tykinputkissa. Brittitutkija Jack Watlingin mukaan konkurssi johtuu pakotteista.
Venäjällä on hallussaan vähemmän Ukrainan alueita kuin sillä oli maaliskuussa 2022.
Pakotteet ovat tiukemmat kuin sodan alussa ja kiristyvät edelleen – ainakin Ukrainan eurooppalaisten tukijoiden osalta.
Sodassa on kaatunut, haavoittunut ja kadonnut 900 000 venäläistä. Satoja tuhansia nuoria miehiä on lähtenyt maasta. Nuo tosiasiat ovat omiaan pahentamaan Venäjän demografista kriisiä: väkiluku vähenee.
ICC on antanut Putinista pidätysmääräyksen.
Nato on laajentunut: Suomi ja Ruotsi liittyivät Natoon Venäjän avoimen hyökkäyksen jälkeen.
Ukraina miehittää yhä pientä osaa Venäjän alueesta – ensimmäisen kerran toisen maailmansodan jälkeen Venäjän maaperällä on vieraan vallan joukkoja.
Lännen aseapu Ukrainalle on ollut rajallista. Se on estänyt Ukrainaa häviämästä sotaa mutta myös voittamasta sitä: ”liian vähän liian myöhään”.
Länsi on varonut Putinin asettamia ”punaisia viivoja”. Tähän mennessä yksikään Putinin uhkauksista ei ole pitänyt.
Lännen talouspakotteet vuotavat: vuonna 2024 EU maksoi Venäjälle öljystä ja kaasusta enemmän kuin se antoi taloudellista apua Ukrainalle.
Venäjän johto on tehnyt muutamia omalta kannaltaan järkeviä päätöksiä, jotka osaltaan ovat estäneet mahdollisen romahduksen:
Venäjä vetäytyi keväällä 2022 Kiovan ja Harkovan ympäristöstä ja syksyllä 2022 Hersonista. Vetäytyminen tapahtui kutakuinkin järjestyneesti. Se mahdollisti sen, että Venäjä saattoi keskittää voimansa Itä-Ukrainaan ja maayhteyden varmistamiseen Krimille.
Kreml ei toistanut syksyn 2022 ”osittaista” liikekannallepanoa, joka johti satojen tuhansien nuorten miesten maastapakoon ja sujui yleensä ottaen sekasortoisesti. Venäjän johto ymmärsi, että toinen liikekannallepano olisi saattanut uhata sen asemaa ja ryhtyi sen sijaan värväämään sotilaita Ukrainaan rahapalkkioilla Venäjän etnisiltä köyhiltä alueilta.
Elvira Nabiullina on saanut pitää paikkansa Venäjän keskuspankin johdossa. Hänet valittiin ennen sotaa useamman kerran kansainvälisillä foorumeilla ”vuoden keskuspankkiiriksi”. Vielä helmikuussa 2025 talouslehti Bloomberg nimitti Nabiullinaa ”yhdeksi maailman parhaista keskuspankkiireista”. Monet asiantuntijat arvioivat, että hänen johtamansa tiukka rahapolitiikka on estänyt ruplaa menettämästä arvoaan kokonaan ja pitänyt Venäjän inflaation siedettävissä rajoissa.
Kreml on sotataloudesta ja sotapropagandasta huolimatta onnistunut pitämään elämän Venäjän suurissa kaupungeissa, ennen kaikkea Moskovassa ja Pietarissa, suhteellisen normaalina. Sota ei juuri vaikuta keskiluokan elämään kaupungeissa.
Venäjän perusluonteinen heikkous on, että se on uudentyyppinen imperialistinen maa, kleptokraattista imperialismia. Sellaista järjestelmää ole ollut koskaan aikaisemmin historiassa. Sillä on kaksi erityispiirrettä: oikeuslaitos on kleptokratisoitu ja maa on deindistrialisoitunut. Venäjä on sisäisesti heikompi kuin mikään aikaisempi imperialistinen suurvalta.
(1) Venäjän talous ei romahda lähiaikoina – se heikkenee ainakin toistaiseksi hitaasti ja varmasti. Mitään käännettä parempaan ei ole näkyvissä.
Trump saattaa vähentää USA:n osalta pakotteita Venäjää vastaan. Se ei voi muuttaa kehityssuuntaa, vain hidastaa romahdusta, joka Venäjälle on muodossa tai toisessa tulossa.
(2) Venäjällä ei ole yleiskansallisen yhteiskunnallisen kriisin merkkejä. Tuollaisella kriisillä on yleensä kaksi tunnusmerkkiä: hallitsevat eivät voi ja hallitut eivät halua elää entiseen tapaan. Ensimmäinen kriisin merkki on yleensä hajaannus hallitsevien keskuudessa. Siitä ei ole näkyvissä merkkejä.
Pieni merkki ristiriidoista: teollisuusyrittäjät ovat julkisesti protestoineet korkeita korkoja vastaan ja kaupan ja elintarviketeollisuuden yrittäjät vastustavat suunniteltua hintasäännöstelyä.
(3) Rintamalla ei ole odotettavissa nopeaa käännettä suuntaan tai toiseen. Molemmilla osapuolilla on miehistö- ja kalustopulaa, joka estää suurhyökkäykset. Kremlin nimetön lähde totesi äskettäin, että Putin aikoo vallata neljä jo Venäjään liitettyä maakuntaa, jotka Venäjä on miehittänyt vain osittain, tämän vuoden loppuun mennessä. Edes Kreml ei ilmeisesti usko nopeaan voittoon.
(4) Trump voisi vaikuttaa tilanteeseen: hän voi toisaalta lopettaa kaiken tuen Ukrainalle, mikä vaikeuttaisi Ukrainan taistelua, tai toisaalta hän voisi asettaa Venäjälle nykyistä olennaisesti kovemmat pakotteet: ns. toissijaiset pakotteet koskisivat maita, jotka käyvät kauppaa Venäjän kanssa, jos Putin ei suostu tulitaukoon. Todennäköisesti Trump ei tee kumpaakaan.
Tekipä Trump mitä tahansa, kokonaistilannetta se ei muuttaisi: Venäjä menee kohti romahdusta, Ukraina kohti voittoa.
(5) Ukraina on paremmassa asemassa kuin se oli sodan alussa keväällä 2022.
Monet länsimaatkin uskoivat helmikuussa 2022, että Ukraina romahtaa muutamassa päivässä. Niin ei tapahtunut.
Ukrainan asema on vakaampi kuin koskaan aikaisemmin sodan aikana. Venäjä ei pysty läpimurtoihin.
Ukraina on kyennyt aloittamaan sekä omaa asetuotantoa että yhteistuotantoa muiden maiden kanssa, joten se on riippumattomampi tukijoistaan kuin aikaisemmin.
Ukrainan liittolaisten piirissä on tapahtunut kaksi muutosta. Eurooppalaiset liittolaiset ovat entistä tiiviimmin Ukrainan tukena, kun taas USA:sta on tullut entistä epäluotettavampi. Euroopassa on lisääntynyt ymmärrys, ettei halukkaiden koalitio enää voi laskea Ukrainan tukemista saati omaa kansallista puolustustaan USA:n varaan. Käytännön toimet tapahtuvat valitettavan hitaasti.
Eurooppalaisilta Ukrainan tukijoilta on oikein tehdä kaikkensa, että Trump osallistuisi Venäjän painostamiseen vähintään tulitaukoon.
On ilmeistä, ettei tulitaukoa lähiaikoina tule. Venäjä uskoo yhä omaan voittoonsa sodassa. Kaikki taantumukselliset kaikkina aikoina yliarvioivat omat voimansa ja aliarvioivat vastustajansa voimia.
Linkit seuraavassa aukeavat uuteen välilehteen.
Borscht Ingredient Prices Surge up to 87 in Russia
Behind the rubles resilience
Putin believes Russia Can Seize Full Control of Annexed Ukrainian Regions by End of Year
Öljyn hinta laskee, ja se tietää Venäjälle isoja ongelmia
Venäjä aloittaa pian kesähyökkäyksen Ukrainassa, arvioi brittitutkija
Once red hot, Russia’s war-driven economy is slowing down. What does that mean for consumers, the Kremlin, and Ukraine?
Gazprom CEO Sounds Alarm on Looming Russian Energy Crisis
Russia’s Quarterly GDP May Have Declined in Q1 for First Time Since 2022, Experts Say
Saudi Arabia Deals a Blow to Russian Economy
A Planned Economy in Modern Russia? It Didn’t Work Last Time and Won’t Work Today.
Putin ja hupeneva sotakassa
Analyysi: Sveitsiläisiä juustoja, italialaista proseccoa ja kallista kahvia – tältä näyttää ruokakaupassa Moskovassa
No Sign Western Businesses Want to Return, Russian Central Bank Chief Says
Russia’s Oil and Gas Revenues Fall 17% Year-on-Year in March
