Maailmantilanteesta USA:n vaalien jälkeen

Trump-ilmiöstä

Trump-ilmiö tarkoittaa tässä demagogista johtajaa, joka nauttii sokeaa irrationaalista kannatusta. Sen synnylle on taloudellispoliittiset ja sosiaalipsykologiset syyt. Trump ei ole yksittäistapaus, vaan kokonaisen historiallisen aikakauden yhteiskunnallinen tuote, eli yhteiskunnallisen murroksen tuote, jonka spekulatiivisen finanssipääoman hallitsema globalisaatio on aiheuttanut.

Monilla Trumpin kannattajilla on oikeutettua tyytymättömyyttä siihen, miten USA:n demokratia ja kaksipuoluejärjestelmä toimivat; miten eriarvoisuus on kasvanut, miten finanssikriisin aikana pankit pelastettiin mutta kansalaisten annettiin menettää asuntonsa pankeille jne.

Trumpia kannattava liike on kuitenkin olemukseltaan irrationaalinen ja itsetuhoinen. Se kuvastaa aikakautta, jolloin aatteet ja niiden välinen taistelu on korvattu kulttuurisodilla, identiteettipolitiikalla, demagogialla, salaliittoteorioilla.

USA:ssa on käynnissä vallankaappaus

Kyseessä on vallankaappaus, sillä Trump yritti sellaista jo tammikuussa 2021. Hänen olisi pitänyt saada siitä tuomio valtiollisesta rikoksesta eikä hänellä olisi pitänyt olla oikeutta asettua enää ehdokkaaksi.

Nyt Trumpilla on toimeenpanovalta, lainsäädäntövalta ja tuomiovalta ja korkeimman oikeuden myöntämä syytesuoja virkatoimissaan tekemistään rikoksista.

Varaus: Trumpin valtaa rajoittaa se, että korkeimman oikeuden ja senaatin republikaanien tuki ei välttämättä ole sataprosenttinen. Nähtäväksi jää vaikuttaako se päätöksentekoon.

Pertti Koskela: Ihmissuvun, yhteiskunnan ja ihmisen synty – Ehdotus ihmiskunnan uudeksi historiaksi osa 1 Esittelyä täällä.
Saatavilla mm. Adlibris, Booky, Suomalainen.
Sekä kirjakauppa Rosebud Sivullinen, Helsinki.
Ovh 20 e.
Trump lies matter.
Trumpin valheilla on väliä, lukee mielenosoituskyltissä. KUVA: Ted Eytan, CC BY 4.0.

Trump on arvaamaton ja altis imartelulle eikä hänellä ole mitään ideologista, poliittista tai taloudellista linjaa, mutta hänen takanaan on voimia, joilla on. Nämä voimat ovat enemmän tai vähemmän tiukasti kytköksissä Venäjään, Israelin äärioikeistolaisiin voimiin ja amerikkalaisen spekulatiivisen finanssipääoman niihin osiin, jotka vastustavat sääntelyä eivätkä kunnioita laillisuusperiaatetta.

Fossiilienergiaa tuottavat yhtiöt ja it-alan amerikkalaiset monopoliyhtiöt ovat Trumpin takana olevan finanssi-imperialismin selkäranka.

Vaalitulos vahvistaa meidän yleisnäkemystämme maailman kehityksestä

  • Puolakkalaisen näkemyksen mukaan ihminen on luonnostaan paha niin yksilönä, ryhmänä kuin lajina. Ihminen reagoi uudessa tilanteessa luonnostaan irrationaalisesti, sokeasti; rationaalinen suhtautuminen vaatii harkintaa, ponnistelua, vaivannäköä, preppaamista eli selkeän ajattelun opettelemista.
  • Kaikenlaisia mullistuksia tapahtuu kuluvina vuosikymmeninä kaikissa yhteiskuntajärjestelmissä.
  • Informaatioteknologisella vallankumouksella on kaksinaisluonne: demokratia syvenee ja laillisuusperiaate vahvistuu, mutta samaan aikaan spekulatiivisen finanssipääoman vallan vuoksi erilaiset laittomuustendenssit yleistyvät ja vahvistuvat. Eli yhteiskunnalliset ristiriidat kärjistyvät siten, että molemmat puolet vahvistuvat. Laittomuustendenssit, itsetuhotendenssit, inhimillinen pahuus, on voitolla, sillä on aloite.
  • Länsimaissa avoin aseellinen imperialismi on muuttumassa finanssi-imperialismiksi. Samalla tavalla kuin perinteinen imperialismi jakautuu demokraattiseen ja totalitaristiseen haaraan, myös spekulatiivinen finanssipääoma ja finanssi-imperialismi jakautuvat demokraattiseen ja autoritaariseen suuntaukseen.
  • EU nykymuodossaan on hajoamassa tavalla tai toisella. Se muuttuu olemukseltaan joksikin muuksi, vaikka se muodollisesti säilyisikin ennallaan.
Israelin ja Palestiinan puolustajat kiistelevät.
Israelin ja Palestiinan puolustajat kiistelevät USAn vaalien alla. KUVA: Ted Eytan, CC BY 4.0.

USA:n vaalitulos ei muuttanut kehityssuuntaa, vain kiihdyttää käynnissä olevaa kehitystä: mullistukset jatkuvat ja syvenevät, ristiriidat paljastuvat ja kärjistyvät.

Esimerkkejä:

    • Ukraina on tähänkin asti saanut riittämättömästi tukea voidakseen voittaa. HS kutsui 10.11. pääkirjoituksessaan USA:n tukea Ukrainalle ”hiljaiseksi kidutukseksi”. Bidenin viimeinen päätös sallia amerikkalaisohjusten käyttö ainakin Kurskissa on jatkoa sille: liian vähän liian myöhään ja Venäjän tieten siten, että Ukraina menettää yllätystekijän.
    • Israel on tähänkin saakka saanut USA:n rahoittamana ja aseistamana tehdä maailman silmien alla etnistä puhdistusta Gazassa ja käydä sotaa kansainvälistä lakia, kansainvälistä oikeutta ja YK:ta vastaan.
    • Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet ovat riittämättömät torjumaan ilmastonmuutosta, USA:n tavoitteet ovat riittämättömät saavuttamaan Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet, ja USA on nytkin jäljessä noiden omien riittämättömienkin tavoitteiden saavuttamisessa.
    • USA piti Trumpin ensimmäiseltä kaudelta lähtien Kiinaa päävastustajanaan, eikä muuttanut linjaa Bidenin aikana edes sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan.
    • USA:n demokraattien ja Harrisin vaalitappio ei ollut suurin liberaalia demokratiaa edustavien suuntausten kärsimistä vaalitappioista viime vuosina. Harrisin voitto olisi ollut poikkeus. Tietysti tämän tappion merkitystä lisää se, että USA on ollut johtava liberaali demokratia maailmassa.
    • EU:ssa oli trumpilainen oppositio jo ennen Trumpin ensimmäistä vaalivoittoa ja se lisäsi kannatustaan jo ennen Trumpin toista voittoa.
    • Kansainvälistä lakia ei ole noudatettu tähänkään saakka, sen ovat korvanneet kaksoisstandardit eli ns. sääntöpohjainen kansainvälinen järjestelmä. Trump hylkää tuon viikunanlehden.

     

Trumpin vaalivoiton vaikutuksista

Kansainvälinen laki, kansainväliset organisaatiot

Kaikki demokratian, laillisuusperiaatteen, mielipiteenvapauden ja ihmisoikeuksien vastaiset voimat ja kaikki demagogit kaikkialla maailmassa vahvistuvat ja rohkaistuvat Trumpin vaalivoitosta.

Kansainvälinen laki, kansainväliset sopimukset ja kansainväliset järjestöt on ajettu sivuraiteelle pahemmin kuin koskaan toisen maailmansodan jälkeen. Trump korvaa ne johtajien välisillä ”diileillä”. USA:n uusi johto on käytännössä jo antanut luvan Israelin etniseen puhdistukseen Gazassa – en ole nähnyt ainoatakaan vastalausetta esimerkiksi EU-johtajilta.

Länsimaiden välillä ja länsimaiden sisällä tapahtuu yhä enemmän jakautumista. Toisaalla ovat voimat, jotka avoimesti osoittavat halveksuntaa kansainvälistä lakia, kansainvälisiä sopimuksia, ihmisoikeuksia, YK:ta, ICJ:tä ja ICC:tä kohtaan, ja toisaalla voimat jotka puolustaa niitä.

EU

EU-maat ovat avainasemassa. Siis EU-maat; yhä harvemmissa asioissa EU on yksimielinen, ja on mahdollista, että kaikki keskeiset päätökset joudutaan tekemään enemmistöpäätöksillä. Jossain vaiheessa EU:ssa tulee välienselvittely EU:n demokraattisten ja trumpilaisten voimien välillä.

EU jakautuu usealla eri tavalla siinä, miten eri EU-maat ottavat kantaa Trumpin puolesta tai vastaan. Jakavia kysymyksiä: oikeusvaltio, kansainvälinen laki, YK:n ja sen järjestöjen tukeminen, keskustelukulttuuri, valehteleminen, mielipiteenvapaus, ihmisoikeudet, ilmastonmuutos.

Konkreettisempia kysymyksiä: Vaatiiko Trump EU:ta liittymään kauppasotaan Kiinaa vastaan? Loppuuko USA:n tuki Ukrainalle, ja jos loppuu, pystyvätkö EU-maat korvaamaan sen? Miten EU reagoi Trumpin hallinnon tukeen etniselle puhdistukselle Israelin miehittämillä alueilla?

Ennakkoäänestys käynnissä Virginiassa. KUVA: EPA Images, CC BY 4.0.

Sitten ovat EU:n sisäiset ongelmat: EU tarvitsee yhteisvelkaa voidakseen investoida asevarusteluun oman puolustuksensa ja Ukrainan tueksi ja ilmastonmuutoksen torjumiseen. Se merkitsee liittovaltiokehityksen voimistamista, mikä herättää vastustusta kansalaisten ja joidenkin EU-maiden piirissä. Vallan keskittäminen vaatii onnistuakseen vastapainoksi vallan hajauttamista.

Liittovaltiokehitys voi olla EU:n pelastus, mutta vain siten, että liittovaltio-EU on demokratia ja oikeusvaltio.

Matti Puolakka ennusti: EU nykyisessä muodossaan lakkaa olemasta. Se on tavallaan jo toteutunut. Ei niin, että lisää maita eroaisi tai EU organisaationa hajoaisi, vaan niin, että EU muuttuu yhä enemmän mahdottomaksi hallita, merkkejä siitä on näkyvissä.

USA

USA on muuttumassa demokraattisesta finanssi-imperialismista autoritaariseksi finanssi-imperialismiksi. Oikeusvaltiota kumotaan eri tavoin: julkista valtaa privatisoidaan ja korruptoidaan. Johtaville paikoille nimitetään lojalisteja, ei päteviä lainkuuliaisia ihmisiä.

Taloudessa Trumpin kauppasota Kiinaa vastaan lietsoo todennäköisesti inflaatiota. Jos kauppasota Kiinan kanssa kärjistyy, mitä Kiina tekee omistamilleen USA:n valtion velkakirjoille?

Trumpin verohelpotukset johtavat USA yhä suurempaan velkaantumiseen.

Uuden finanssikriisin mahdollisuus kasvaa. Finanssikriisit alkavat yleensä pankeista. Trumpin hallinto vähentää sääntelyä. 2023 pankkikriisi johtui siitä, että ensimmäisellä kaudellaan Trump löysäsi keskisuurten pankkien sääntelyä.

Trumpin yritykset keskittää ja käyttää laittomasti valtaa menevät pitemmälle kuin ensimmäisellä kaudella, mutta hän ei pysty luomaan yhtenäistä autoritaarista hallintoa. Armeijassa, oikeuslaitoksessa, virkakoneistossa on paljon ihmisiä, jotka noudattaa lakia. Se kävi ilmi ensimmäisellä kaudella ja vallanvaihdon yhteydessä.

Toimet siirtolaisia vastaan synnyttävät väkivaltaisia yhteenottoja ja protesteja, samoin yritykset estää Israelin arvostelu yliopistoissa. Yritykset puhdistaa virkakoneisto Trumpin politiikan vastustajista herättää sekin vastarintaa ja oikeustaisteluja.

Tuloksena on kasvava sekasorto maassa ja käytännössä vallan hajautuminen. Osavaltioilla on paljon liittovaltiosta riippumatonta valtaa. Osavaltiot, kaupungit, piirikunnat, kaikki itsenäistä valtaa omaavat yksiköt, jotka eivät halua alistua Trumpin politiikkaan, alkavat toimia häntä vastaan. Se on nähty esimerkiksi ympäristöasioissa, aborttikysymyksessä ja vaalien ääntenlaskennan yhteydessä.

USA:n ulkopolitiikka on trumpilaista finanssi-imperialismia: kauppasodalla uhkaamalla kiristetään taloudellisia ja poliittisia etuja fossiiliyrityksille ja it-jäteille.

Kauppasota Kiinaa vastaan on sekin finanssi-imperialismia. Se on vastoin USA:n omia pitkän tähtäimen etuja; Venäjä on maailmanrauhan päävihollinen, ja päätehtävänä pitäisi olla pyrkimys sen eristämiseksi. Näin ajetaan Kiinaa lähemmäksi Venäjää.

Ehkä EU:kin joutuu kauppasodan kohteeksi, ainakin Trump vaatii sitä liittymään Kiinan-vastaiseen rintamaan.

Kansainvälisessä politiikassa USA:n arvovalta laskee – EU tuskin kykenee nousemaan vaihtoehdoksi minkäänlaiseen johtavaan rooliin. Se merkitsee, että Kiinan, ehkä Venäjänkin arvovalta ja vaikutusvalta kasvaa. YK:sta tulee yhä merkityksettömämpi.

Ukraina

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi totesi puhuttuaan puhelimessa Trumpin kanssa: ”En kuullut mitään, mikä olisi näkemyksiämme vastaan.” (Yle uutiset 15.11.2024) Samassa yhteydessä hän totesi: ”Reilu rauha on meille hyvin tärkeä, jottei tunnu siltä, että olemme menettäneet [miehistä] parhaat epäoikeudenmukaisuuden vuoksi”. – Tuollaiset lausunnot antavat aihetta optimismiin.

Toisaalta tiedetään, että Trump voi puhua mitä tahansa tarkoittamatta mitä sanoo. Hän saattaa puhua, mitä sylki suuhun tuo riippuen siitä, millä tuulella sattuu olemaan.

Optimismiin antaa aihetta myös Trumpin leiristä esitetty suunnitelma: Venäjälle esitetään uhkavaatimus, että sen on suostuttava rauhaan tai Ukraina saa paljon sotilaallista tukea ilman käyttörajoituksia ja Kiinan kanssa kauppa katkaistaan, ellei se lakkaa ostamasta Venäjän öljyä.

Edelleen: Trump ei halua näyttää häviäjältä. Siltä hän näyttäisi, jos tekisi rauhan joka johtaisi Ukrainan nopeaan romahdukseen. Silloin kävisi kuin Afganistanissa, jonka hallinnon romahduksesta Trump syyttää Bidenia, vaikka oli itse se, joka solmi Talebanin kanssa romahdukseen johtaneen rauhasopimuksen.

Elon Musk.
Elon Muskiin henkilöityvät ne tahot jotka odottavat hyötyvänsä Trumpin voitosta. Fossiilienergiaa tuottavat yhtiöt ja it-alan amerikkalaiset monopoliyhtiöt ovat Trumpin takana olevan finanssi-imperialismin selkäranka. Photo: James Duncan Davidson

 

Kolmanneksi Venäjä on Kiinan liittolainen ja Trump pitää Kiinaa päävastustajanaan.

Todennäköisintä kuitenkin on, että Trump painostaa Ukrainan rauhaan, joka välittömästi hyödyttää Venäjää: se saa alueita Ukrainasta, sen ei tarvitse maksaa sotakorvauksia, Putin ei joudu oikeuteen ja pakotteet ainakin lievenevät. Presidentti Zelenskyin sanoin: jos USA:n tuki Ukrainalle loppuu, Ukraina saa Krimin takaisin diplomaattisin keinoin. (Fox News, 20.11.2024)

Venäjä

Venäjä ei kestä jatkuvaa sotaa mutta ei myöskään rauhaa. Olennaista on, ettei Venäjän yhteiskuntaa ole mahdollista siirtää rauhan kannalle. Sortotoimia ei ole mahdollista helpottaa. Puoli miljoonaa ihmistä on kuollut tai haavoittunut. Puoli miljoonaa miestä palaa rintamalta kotiin. Sotilaat ja heidän omaisensa eivät voi olla kysymättä, mitä järkeä sodassa oli.

Joka tapauksessa pysyvää rauhaa ja pysyviä rajoja Ukrainalle ei tule, ennen kuin Venäjän imperialismi on kärsinyt lopullisen tappion.

Ihmiskunta oppii pakon edessä

Puolakkalaisen näkemyksen mukaan ihminen ottaa oppia kokemuksistaan vain pakon edessä. Ihmiskunnan historia osoittaa sen. Mutta pakkoa on monenlaista. Rationaalisesti katsoen ihmiskunnan olisi jo nyt pakko oppia kokemuksistaan: maapallosta on tulossa elinkelvoton. Tuo pakottava tosiasia ei kuitenkaan ole saanut ihmiskunnan ja poliitikoiden enemmistöä oppimaan.

Yhä useampi vakava ja vastuuntuntoinen ihminen länsimaissa alkaa kysyä, miksi Trump voitti, miksi demagogit ja populistit vahvistuvat USA:ssa ja EU:ssa. Vastaukseksi ei todellakaan riitä se, että USA:n demokraateilla oli väärä ehdokas tai hänet asetettiin ehdolle liian myöhään tai demokraateilla oli tämä tai tuo väärä tunnus tai painotus.

The New York Timesin kolumnisti Roxane Gay kirjoitti vaalien jälkeen: ”Meidän elinikämme suurin haaste on selvittää, miten vastustaa ihmisten halua hyväksyä räikeä misinformaatio ja kiihkoilu.” (The New York Times, 17.11.2024)

Trumpin kannattajat eivät ole ainoita, jotka toimivat irrationaalisesti – jos olisivat, ihmiskuntaa ei uhkaisi itsetuho.

Miten vastustaa ihmisten halua kieltää tosiasioita? Ilmasto- ja ympäristöaktivistit yrittävät pakottaa päättäjiä ja tavallisia kansalaisiakin tunnustamaan maapallon tilasta kertovia tosiasioita. Yritys on kannatettava, mutta menestys ei ole ollut eikä voi olla kovin hyvä.

Miksi ihmiset haluavat uskoa misinformaatiota, miksi he sulkevat silmänsä tosiasioilta? Sama kysymys toisin sanoin: mistä johtuu ihmiskunnan itsetuhoisuus eli mikä ihminen on? Miten ja miksi ihmisestä tuli olento, joka halukkaasti antautuu huijattavaksi eli huijaa itse itseään. – Kaikki ajattelevat ihmiset lähestyvät väistämättä puolakkalaista kysymyksenasettelua.

Tuo kysymys nousee yhä pakottavammaksi yhä useamman ihmisen mielessä kasvavan sekasorron oloissa, ihmiskunnan itsetuhon uhan kasvaessa, irrationalismin käydessä entistä ilmeisemmäksi.

Länsimaat, erityisesti läntiset EU-maat, ovat tässä avainasemassa. Täällä ongelma kiteytyy: täällä pääongelma ei ole sensuuri, se että ihmisiä estettäisiin saamasta tietoonsa tosiasioita. Täällä ongelma on nimenomaan se, että ihmiset sulkevat aktiivisesti silmänsä tosiasioilta.

Ketäpä ei kauhistuttaisi trumpilaisuuden voittokulku, ja vielä enemmän sen ja yleensä ihmislajin irrationalismin selittämättömyys.  –  Mitä sekasortoisemmaksi, käsittämättömämmäksi maailma muuttuu, sitä useammat ihmiset tuntevat tarvetta, sisäistä pakkoa ymmärtää sitä.

Kuten Tshehov totesi kirjeessään ystävälleen: ”Elämä ilman selkeää maailmankatsomusta ei ole elämää vaan taakka, kauhun aihe.”

Puolakka loi oman historianfilosofisen näkemyksensä ihmiseen ja ihmisen historiaan. Hän esitti myös oman vastauksensa kysymykseen, miksi ja millä tavalla ihminen on irrationaalinen olento. Hän mietti elämänsä loppuun asti kysymystä, miten edesauttaa sitä, että ihmiskunta voisi oppia kokemuksistaan eli miten ihmiset oppisivat ajattelemaan itsenäisesti.

Roxane Gay nosti elämänsä suurimmaksi haasteeksi saman kysymyksen. Se on myös Uusi historia -yhdistyksen tärkein tehtävä: luoda osaltaan edellytyksiä sille, että ihmiset oppisivat ajattelemaan itsenäisesti. Ehdotuksiamme esitellään Ohjelmamme II osassa ja tulevassa Manifestissamme.

Ihmiskunnan historian perusteella on syytä uskoa, että lopulta löytyy riittävän suuri joukko ihmisiä muodostamaan sen kriittisen massan, joka pakottaa päättäjät opiskelemaan historian kokemuksia. Siten päättäjät oppivat pakon edessä.

Kommentoi