Valtion olemus ja kehitys
Jokainen ihmisyhteiskunta on jollakin tavalla pakotuskoneisto ja ”kasvatuslaitos”. Sillä tavalla jokaisessa ihmisyhteiskunnassa, kaikissa ihmisyhteiskunnan esihistoriallisissa ja historiallisissa perustyypeissä, on omalla tavallaan olemassa rakenteellisesti valtioinstituutio. Jokaisessa ihmisyhteiskunnassa on aina myös ei-valtiollinen, yksilöiden henkilökohtaisiin ystävyys- ja intressisuhteisiin perustuva taso. Sen rakenteet ovat epävirallisia ja se on jatkuvassa käymistilassa. Tulevaisuudessa kansalaisten henkilökohtaiseen verkostoitumiseen perustuva taso saa yhä suurempaa […]
Globaaliyhteiskunta ja eettinen kansalaisyhteiskunta
Syntymässä oleva globaaliyhteiskunta ei ole valtio perinteisessä merkityksessä. Jokaisen tähänastisen ihmisyhteiskunnan (laajasti käsitettynä valtion) ominaispiirre on ollut se, että se on suuntautunut muita ihmisyhteiskuntia vastaan. Globaaliyhteiskunta ei voi – jo määritelmän mukaisesti – asettua muita yhteiskuntia vastaan. Globaaliyhteiskunnan rakenne on samanlainen kuin kaikkien ihmisyhteiskuntien. Globaaliyhteiskuntaan kuuluu kolme perusosaa, keskusvalta eli valtioiden globaali yhteenliittymä, valtiot, niiden […]
Ihmisen käyttäytymistä säätelevästä geenipoolista
Editoitu Matti Puolakan puheista ja kirjoituksista. Noin 2,5 miljoonaa vuotta sitten alkaneella pleistoseenikaudella maapallon ilmasto kylmeni huomattavasti. Tästä seurasi Afrikassa savannin muodostuminen. Elinolojen muuttuminen ankarammiksi johti siihen, että eräät kahdella jalalla kävelevät apinalajit ryhtyivät hyödyntämään haaskoja. Ne siis omaksuivat uuden toimeentulotavan, pyynti-keräilykulttuurin, jossa jokainen lauman yksilö oli toimeentulossaan riippuvainen lauman sisäisestä, ryhmien välisestä työnjaosta. Homo […]
Leiripaikan merkitys apinaihmisten laumoissa
Editointi Matti Puolakan puheista ja kirjoituksista eri vuosilta Jotkut Homo-suvun laumat alkoivat alkoivat n. 2,5 miljoonaa vuotta sitten turvautua ravinnon hankinnassa työnjakoon lauman sisällä muodostuneiden ryhmien, ja satunnaisesti myös sellaisten vierekkäisten laumojen välillä, joiden kanssa niillä oli verisukulaisuutta. Laumojen välisen yhteistyön seurauksena valtakuviot lauman sisällä menivät sekaisin ja lauman jäsenille tarjoutui monella lailla uusia kieroilumahdollisuuksia. […]
Paleoantropologian teorianmuodostuksesta
Editointi Matti Puolakan puheista ja kirjoituksista Ihmissuvun syntyä tutkineiden (luonnon)tieteiden piirissä on ollut kolme tärkeätä askelta, joilla on ollut filosofista, paleoantropologian teorianmuodostuksen kannalta tärkeää merkitystä. Referoimme niitä tässä lyhyesti. Ensimmäinen oli simpanssitutkija Jane Gooddallin havainto. Hän kirjoitti Louis Leakeylle 60-luvun alussa: Olen nähnyt, että simpanssit valmistavat työkaluja. Louis Leakey, tuo uuttera empiristinen tiedemies, joka oli […]
Frans de Waal vastavuoroisesta altruismista
Altruismi ei rajoitu lajiimme. Itse asiassa sen olemassaolo muissa lajeissa ja tästä johtuva teoreettinen haaste synnyttävät sosiobiologian eli nykyisen evolutiiviseen näkökulmaan perustuvan eläinten (myös ihmisten) tutkimuksen. Muiden auttaminen omalla kustannuksella tai itsensä vaarantamalla on eläinmaailmassa yleistä. Lintujen varoitusäänet antavat muille linnuille mahdollisuuden paeta pedon kynsiä mutta kiinnittävät sen huomion merkin antajaan. Sosiaalisten hyönteisten steriilit kastit […]
Glynn Isaac ruoan jakamisesta
Kädellisille aina tärkeän sosiaalisten suhteiden hienosäädön merkitys kaksinkertaistuu sosiaalisessa järjestelmässä, jossa on ruoan vaihtoa. Ruoan jakamisella (…) luultavasti oli keskeinen merkitys kehityksessä, joka johti vastavuoroisiin sosiaalisiin velvollisuuksiin, jotka ovat luonteenomaisia kaikille tunnetuille ihmisyhteisöille. Isaac, Glynn, 1978: The Food-sharing Behavior of Protohuman Hominids. Scientific American, Vol. 238 (4). [mks_separator style=”blank” height=”4″] Tähän sitaattiin liittyviä artikkeleita Glynn […]
Apinaihminen ja savanni ekologisena lokerona
Savannin olosuhteet edesauttoivat apinaihmisten laumoissa sellaisen toimeentulotavan muodostumista, johon kuuluivat lauman sisällä ryhmien välinen työnjako ja leiripaikalla tapahtuva hyödykkeiden jako, vierekkäisten laumojen ajoittainen yhteistyö sekä vaihtokauppa lähiseudulla mutta aivan erilaisissa luonnonoloissa eläneiden laumojen kanssa. Toimeentulotapa myötävaikutti sosiaalisten taitojen – sekä neuvottelutaidon ja sovittelun että sen vastakohdan, juonittelun ja huijaamisen – kehittymiseen.
Eläimellinen poliittinen evoluutio ja Hitlerin Saksa
Aivan kuten ihminen on täydellistyneenä elävistä olennoista paras, siten hän lain ja oikeuden ulkopuolella ollessaan on kaikista huonoin. Väärämielisyys on aseistettuna turmiollisinta. Ihminen on syntyjään varustettuna asein, joita pitäisi käyttää käytännöllisen järjen ja hyveen mukaisesti. Niitä voi kuitenkin käyttää myös aivan päinvastaisiin päämääriin. Siksi ihminen ilman hyvettä on mitä julkein ja moukkamaisin olento, joka on […]
Kapitalismin kehitystendenssejä
Editointi Matti Puolakan puheista ja kirjoituksista Kapitalismin syntyessä kylvettiin eettisen evoluution siemeniä ainakin kahdella tavalla. Ensinnäkin: Kapitalismi suuntautui syntyessään vallan keskittämistä vastaan. Kapitalismi syntyi Pohjois-Italian rannikkokaupungeissa. Ne olivat itsenäisiä kauppa- ja teollisuuskeskuksia. Poliittista keskusvaltaa ei ollut ja ne olivat suhteellisen riippumattomia myös paavista. Niiden sisällä kauppiaat ja käsityöläiset muodostivat itsenäisiä tuotantoyksiköitä. Poliittisen keskusvallan puuttuminen lisäsi […]
Engels: “Työn osuus apinan ihmistymisessä” – otteita
Työ on kaiken rikkauden lähde, sanovat taloustieteilijät. Se on sitä luonnon ohella, joka toimittaa työlle sen aineksen, minkä työ muuttaa rikkaudeksi. Mutta työ on vielä äärettömän paljon muutakin. Se on kaiken inhimillisen elämän ensimmäinen perusehto, vieläpä siinä määrin, että meidän täytyy tietyssä mielessä sanoa: se on luonut ihmisenkin. (s. 69) Johtui kaiketi lähinnä niiden elämäntavoista, […]
Neandertalin ihmisen ja Homo-sapiensin ero
Homo neandertalilaisen ja Homo sapiensin tärkein ero on mielestämme seuraava: Vain ihmiselle on kehittynyt ‘nuoruus’. Neandertalin ihmisellä lapsuus päättyi suoraan aikuisuuteen. Ihmisellä on lapsuuden jälkeen ‘kasvupyrähdys’. Miksi tämä ero? Ihminen joutuu opettelemaan sukukypsään ikään tultuaan käyttäytymissääntöjä, sosiaalisia valmiuksia, “elämään ihmisiksi”. Neandertalin ihminen oli, pelkistäen, viileillä ja kylmillä ilmastoalueilla “peuranmetsästäjä”. Nykyihmisen anatomiset vastineet elivät Itä- Afrikassa […]
Hegel filosofian tehtävästä
Hic Rhodus, hic saltus (20) Käsittää se, mikä on, on filosofian tehtävä, sillä se, mikä on, on järki. Olipa miten tahansa, niin jokainen yksilö on aikansa poika; siten myös filosofia on aikansa ajatuksin käsitettynä.(21) On yhtä typerää kuvitella, että jokin filosofia yltäisi nykyisen maailmansa ulkopuolelle kuin, että yksilö ylittäisi aikansa, hyppäisi Rhodoksen yli. Jos hänen […]
Hegel ihmisen vapaudesta ja maailmanhistoriasta
”Maailmanhistoriassa tapahtuu vapaudentietoisuuden kehitystä, jonka välttämättömyys meidän on tunnettava. Olen yleensä puhunut vapaudentietoisuuden erilaisuudesta lähinnä siten, että itämaalaiset ovat tienneet vain yhden ihmisen olevan vapaa, mutta että Kreikan ja Rooman maailma on tiennyt eräiden olevan vapaita, mutta että me tiedämme kaikkien ihmisten itsessään so. ihmisten ihmisinä olevan vapaita. Tähän perustuu samalla myös maailmanhistorian jako ja […]
Mies joka EI osaa sanoa EI tilaisuudelle valehdella Suomen lähihistoriasta
Oheinen teksti on kirjoitettu vuonna 1999 vastineeksi Raimo Laakian haastatteluun Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä. Sitä ei koskaan lähetetty sillä meillä ei tuolloin ollut julkista toimintaa muutenkaan. Matti Puolakka yritti keskittyä filosofiseen elämäntyöhönsä samalla kun jouduimme myös tuhlaamaan vähäiset resurssimme oikeustaisteluun jonka käynnistämiseen Laakia oli selvästikin vaikuttanut julkisilla lehdistöparjauksillaan. Laakian haastattelu sisälsi useita törkeitä valheita Suomen lähihistoriasta, joista […]
Aristoteleen määritelmä ihmisestä
Editoitu Matti Puolakan puheista ja kirjoituksista. Aristoteleen mukaan määritelmän on ilmaistava määriteltävän kohteen olemus kahden termin avulla. Genus ilmaisee laajemman suvun, johon kohde kuuluu. Differentia spesifica ilmaisee sen olennaisen tunnusmerkin, joka erottaa määriteltävän lajin muista samaan sukuun kuuluvista lajeista. 1. Mikä on Aristoteleen määritelmä ihmisestä? Yleensä vastaukseksi siteerataan Aristoteleelta lause “ihminen on rationaalinen eläin”. Se […]
Protected: Hermeneutiikka, positivismi, historianfilosofia?
There is no excerpt because this is a protected post.
Sosiaalipsykologinen oikeudentaju itsetuntemuksen ja elämänymmärryksen perustana
Matti Puolakka, hajamietteitä (1986-89) Vierautuneisuus on länsimaissa tänään pääongelma, ei aineellinen kurjuus. Sen vuoksi taistelua tulisi käydä pääasiassa henkistä eikä fyysistä sortoa vastaan. Länsimaissa on tänään puolustettava oikeudenmukaisuutta erityisesti sosiaalipsykologisessa suhteessa. Tuo taistelu koskee jokaista ihmistä. Se on nykyään paljon tärkeämpää kuin taistelu työväenluokan taloudellisen ja poliittisen vapautumisen puolesta. Myös niiden luonne on […]
Puolakkalaisuuden perusta syntyy
Idun loppuaikoina ajatukset kehittyivät hyvin paljon ja nopeasti. Voidaan sanoa, että yhteen vuoteen sisältyi kymmenen vuotta. Tämän vaiheen tutkielmia ja esseitä ei enää julkaistu vaan ne levisivät lähinnä monisteina toiminnassa mukana olleiden parissa, ensin Idun ja myöhemmin 90-luvun alkupuolella Uusi sivistys –liikkeen nimissä. Ajatusten taustoista ja itse näkemyksistä voidaan olla montaa mieltä. Lienee kuitenkin kiistatonta, […]
Neuvostoliitto- ja suomettumistutkimus 1970- ja 80-luvuilla
MLR ja Itu olivat monessa kysymyksessä aivan omalla tasollaan verrattuna muuhun aikansa yhteiskunnalliseen ajatteluun Suomessa. Ennustimme Neuvostoliiton edessä olevan romahduksen ja Kiinan kehityksen. Myös filosofian ja yhteiskuntatieteiden alueilla se, miten Idussa nähtiin marxismin kriisi ja miten eritellen siihen suhtauduttiin oli ainutlaatuista. Suurten linjojen hahmottamisessa se oli viisaampaa kuin mitä mikään yliopisto tai akateeminen tutkimuslaitos kykeni […]