Uusi historia –yhdistys julkaisee filosofi Matti Puolakan (1947–2018) elämäntyötä sekä hänen historiafilosofiseen yleisnäkemykseensä perustuvia tietokirjoja ja lehtiä sekä kaunokirjallisuutta.
Tämä uutiskirje esittelee kirjojamme. Niitä voi nyt lukea ilmaiseksi PDF-muodossa ja myös tilata painettuina nettikirjakaupoista. Alla on lyhyt esittely kustakin kirjasta. PDF-tiedostot ja tarkemmat esittelyt aukeavat kirjojen kuvia klikkaamalla. Kirjeen lopussa esitellään myös tulevia, vuoden 2026 aikana julkaistavia kirjoja.
Uutiskirjeemme ilmestyy noin kerran kuussa. Postituslistallemme voi ilmoittautua ja siltä voi poistua lähettämällä pyynnön tähän osoitteeseen: uusihistoria@humanpath.net
Ystävällisin terveisin Pia Länsman, Uusi historia -yhdistys
ilmestyy noin kerran kuukaudessa. Sitä saa lähettää eteenpäin. Postituslistallemme voi ilmoittautua ja siltä voi poistua lähettämällä pyynnön tähän osoitteeseen: uusihistoria (at) humanpath.net
Teossarjan vuonna 2022 ilmestynyt ensimmäinen osa käsittelee Homo-suvun syntyä ja kehitystä yhteiskunnan ja varsinaisen nykyihmisen syntyyn noin 60 000 vuotta sitten.
Ihmisen ja eläimen eroa ja esihistoriaa tutkivat empiiriset tieteenalat ovat saavuttaneet mullistavia tutkimustuloksia jo 1950-luvulta lähtien. Mutta ihmisen salaisuuden selvittämiseksi tarvitaan myös filosofian johtamaa monitieteisyyttä, sanalla sanoen historianfilosofiaa. Sellainen on toistaiseksi puuttunut aihepiiriin liittyvästä keskustelusta.
Koskela käy laajasti läpi esihistoriatieteiden empiirisiä tutkimustuloksia 1950-luvulta lähivuosiin. Hän kommentoi myös tunnettuja tutkijoita ja kirjoittajia, mm. Frans de Waal, Richard Leakey, Glynn Isaac, Jared Diamond, Francis Fukuyama, Yuval Noah Harari sekä viimeisinä tulokkaina David Graeber ja David Wengrow.
Mukana teoksessa on myös essee Ihmisen ja eläimen ero ja Matti Puolakan elämäntyön ja henkilön esittely. Puolakkalaisen historianfilosofian teoreettisia perusteita esitellään Heli Santavuoren artikkelissa.
Teos sisältää katkelmia filosofi Matti Puolakan (1947-2018) puheista, saneluista, viesteistä ja muistikirjamerkinnöistä 1990-luvulta syksyyn 2018 saakka. Pääpaino on ihmiskäsityksessä ja moraalifilosofiassa.
Puolakka tulkitsee ja esittelee filosofian historian tärkeimpiä – ja usein vaikeaselkoisia – kirjoittajia jokaiselle käsitettävällä tavalla, silti näkemyksen syvällisyydestä ja tieteellisyydestä tinkimättä.
Ystäville lähetettyjen päiväkirjaotteiden ja tekstiviestien kautta välittyy kuva Puolakasta henkilönä.
Kokoelma riittänee osoittamaan valistuneelle lukijalle, että Matti Puolakka oli omaperäinen, laaja-alainen ja syvällinen ajattelija ja että hänen filosofiset ajatuksensa ovat olennaisen tärkeitä alkaneen aikakauden ymmärtämiselle.
Puolakkaan ja hänen johtamiinsa aatteellisiin liikkeisiin kohdistui poikkeuksellisen raaka mielipidevaino, joka alkoi suomettumisesta 1970-luvulla ja jatkui eri muodossa hänen elämänsä loppuun asti. Yhteenvetona kohtalostaan hän kirjoitti vain kuusi päivää ennen kuolemaansa: ”Ei kuoleminen ole kauheata. Kauheata on ihmisyyden pettäminen.”
Ohjelmamme on luettavissa sivustollamme etusivulta alkaen. Saatavilla myös painettuna versiona nettikirjakaupoista.
Vuonna 2021 julkaistun ohjelman suuret linjat pätevät edelleen. Teksti kaipaa kuitenkin päivittämistä ottaen huomioon viime vuosien mullistavat maailmatapahtumat. Päivitys on työn alla.
Englanninkielinen versio Humanity First!Towards an Ethical Civilisation on luettavissa sivustolla https://newhistory.fi/. Painettuna tilattavissa nettikirjakaupoista.
EU:n systeemikriisi on olemukseltaan laillisuuskriisi. EU:ssa ei toteuteta laillisuusvalvontaa oikeusvaltiolta edellytettävällä tavalla. Se on mahdollistanut lukuisat lakien ja sopimusten rikkomukset, joita kirjassa käydään perusteellisesti läpi.
Ainutlaatuinen on myös vanhempi tutkimus siitä, miten EU:n itälaajentuminen toteutettiin jäsenyyskriteereistä piittaamatta, esimerkkinä Viron jäsenyysneuvottelut.
Päivi Kaunelan runoissa pohditaan syvällisesti ihmiselämää. Katharsiksen kokemusta, rakkautta, pelkoa, surua ja traagisen onnen tunnetta. Runot ovat kauniin koruttomia. Niissä kosketellaan ihmisen perimmäisiä tuntoja ja ne ovat sen vuoksi ajattomia.
Päivi on nuoruudestaan asti seurannut läheltä Matti Puolakan filosofista elämäntyötä aikakauden jyrkässä murroksessa.
Pekka Rapatin runot ovat oivaltavia, usein humoristisia. Niitä voisi kutsua ajatusrunoudeksi; ne sisältävät sekä paradoksaalisia huomioita elämästä että eleettömästi kerrottuja, liikuttavia tuokioita joihin lukija välittömästi samaistuu. Hän kertoo runokokoelman synnystä näin:
“Aloin aluksi kirjoittaa vain itselleni. Halusin selventää ajatuksiani ja tunteitani, suhdettani elämääni ja maailmaan. Huomasin, ettei pelkkä pöytälaatikkoon kirjoittaminen riitä. Runot oli tuotava muille ihmisille. Kun esittää runojaan julkisesti, joutuu asettamaan itsensä alttiiksi yleisön edessä ja seisomaan runojensa takana. Kokemus on hyvin puhdistava ja palaute välitöntä.”
Rapatin runot ovat esimerkki siitä, että runollinen itseilmaisu kuuluu kaikille, ja että harrastajatasolta nousee laadukasta ja oivaltavaa tulosta, joka ansaitsee hyvin laajemman lukijakunnan.
Teossarjan jatko-osa käy läpi ihmiskunnan tien solmukohdat sivilisaatioiden synnyn, valtioyhteiskuntien synnyn, modernin maailman synnyn, päättyneen aikakauden ja globaaliyhteiskunnan synnyn. Lisäksi se sisältää yhteenvedon vaiheista, jotka on käsitelty osassa 1: ihmisen evoluutiopsykologiset juuret, Homo-suvun synnyn ja yhteiskunnan synnyn.
Pertti Koskelan kirjoittama teos on tarkoitus julkaista vuodenvaihteessa 2025 – 2026.
Miten Matti Puolakan filosofia on syntynyt? Minkälainen oli tinkimättömän totuudenetsijän kohtalo demokraattisessa ja sivistyneessä Suomessa?
Kerromme ensimmäistä kertaa julkisuuteen tämän tarinan sisältäpäin. Teos sisältää sekä arkistomateriaalia että muistelmia, joita ei ole koskaan ennen julkisuudessa esitetty. Matti Puolakka oli kyllä poikkeusyksilö – mutta millä tavalla? Minkälaisia ihmiskohtaloita meidän tarinamme sisältää? Miten olemme oppineet ratkomaan sisäisiä linjariitoja, miten puhtaasti henkilökohtaisia riitoja? Minkälaisia (moraalisia) romahduksia, minkälaista inhimillistä kasvua olemme todistaneet?
Suomettuneessa Suomessa Puolakan ja hänen ystäviensä oli mahdotonta luoda akateemista uraa, mikäli mielipiteistään piti kiinni. Puolakan filosofialla on kuitenkin syvät juuret aatehistoriassa samoin kuin ajankohtaisen keskustelun seuraamisessa. Tärkeimmät oivallukset ovat aina syntyneet liikkeidemme ja ystäväpiirimme omien kokemusten, ristiriitojen ja ihmiskohtaloiden miettimisestä. Mikä ihminen on? on Puolakan kysymys ja se on mielestämme myös filosofian pääkysymys tässä aikakauden murroksessa.
Puolakan ajattelu on kehittynyt kolmessa vaiheessa, jotka toki limittyvät monin tavoin:
1. MLR (1970-luku): Nuoruus marxisti-leninisti-maoistina – kuitenkin kerettiläisenä yhteiskunnassa yleensä samoin kuin siinä kommunistisuvussa, jossa hän oli kasvanut (suomettumisen ja Neuvostoliiton arvostelu), mutta myös omassa viiteryhmässä (avoimuus ajan uusille ilmiöille kuten rock, hippiliike, kulttuurin merkitys ja rehellinen keskustelukulttuuri).
2. Vaihtoehtoliike Itu (1980-luku): marxilaisen filosofian systemaattinen kritiikki. Sosialismin nousun ja tuhon perimmäisten syiden selvittäminen. Sosialismin ja kommunismin näköalan hylkääminen. Vieraantuneisuus pääongelmana kehittyneissä maissa.
Puolakka ennusti v. 1981 analyyttisin perustein lähes vuoden tarkkuudella neuvostoimperiumin tulevan romahduksen. Sitten kun Neuvostoliitto tosiaan romahti, ei edes tästä tullut Suomen poliittiselta ja kulttuurieliitiltä minkäänlaista tunnustusta. Päinvastoin, yleinen mantra oli: ”kukaan ei tiennyt”.
3. 1990- ja 2000-luku: Uusi historianfilosofia. Ajattelun työkaluna uusi kehitysoppi: marxilaisen dialektiikan kritiikki johon yhdistyy paluu Hegelin logiikan joihinkin puoliin. Sen avulla oli mahdollista selvittää ihmissuvun tien keskeiset lainalaisuudet sekä perusvaiheet ja niiden muuttuminen toisikseen. Tästä on väistämättä syntynyt myös tulevaisuuden visioita.
Tällaista kehitysoppia ei kenelläkään toisella kirjoittajalla ole käytössään. Viime vuosikymmeninä on ilmestynyt useita yrityksiä muodostaa uuteen empiiriseen tietoon perustuva kokonaiskuva ihmiskunnan koko historiasta. Kerta toisensa jälkeen on julistettu, että nyt on kaikki muuttunut, on syntynyt UUSI ihmiskunnan historia. Mutta mikään ei ole muuttunut.
Muuttuuko nyt? Ainakin on varmaa, että tässä kirjassa on suomalaiselle yleisölle ja julkiselle
keskustelulle aika paljon sulatettavaa. Miten on mahdollista, ettei näin mittavasta elämäntyöstä ole mitään tiedetty – tai haluttu tietää?
Teosta kirjoittaa Heli Santavuori. Muistelmia kerätään yhdistyksen jäseniltä jotka myös
avustavat arkistoaineiston keruussa ja järjestämisessä. Teos on tarkoitus julkaista 2026.
