Jokaisen aikakauden aatehistoria, erityisesti filosofian historia, kuvastaa ihmiskunnan itsetuntemuksen kehittymistä ja senhetkistä tasoa. Kaikki maailmanhistorialliset aikakaudet ovat kirjoittaneet filosofian historian uudelleen omansa näköiseksi. Niin on tehtävä myös nykyisellä, ihmiskunnan yhtenäistymisen vuosisadalla.
Mitä Aristoteles tarkoitti poliksella? Aristoteles kirjoittaa Politiikka -teoksessa, että ihmiskunnan kehityksen luonnollinen päämäärä on yhteiskunta, jossa ihmisten yhteenliittyminen ei tapahdu vain luonnon hyödyntämisen vuoksi, vaan se on itsetarkoitus. Kaupunkivaltio ”… on syntynyt itse elämän...
Me taistelemme termin historianfilosofia puolesta. Kyseessä ei ole pelkästään akateeminen puheenaihe. Kiista on ideologinen, maailmankatsomuksellinen. Se heijastaa viime kädessä sitä, miten taistelua oikean ja väärän välillä käydään – taloudellis-poliittisesti, aatteellisesti tai...
Länsimaisen moraalifilosofian historiassa aivan alussa tehtiin ero itsetarkoituksellisen oikeudentajun ja välineellisen oikeudentajun välillä. Demokritos sanoi ensimmäisenä seuraavaa: tulee toimia oikeudenmukaisesti vaikka siitä ei olisi itselle hyötyä. Tämä ei ollut sanatarkka lainaus...
Filosofiassa esitetään paljon ajatuksia ja tunnuksia, jotka vaikuttavat älyttömiltä. Näin on muissakin tieteissä, mm. hiukkasfysiikassa. Mutta filosofialle tuo on kerta kaikkiaan tunnusomainen piirre ja myös erilainen kuin muissa tieteissä. Siksi tulisi aina ottaa huomioon toisen käyttämä...
1. Dialektiikan, ainakin uuden dialektiikan mukaan sen mikä ihmisessä on rujointa, kauheinta, vääristyneintä, epäihmismäisintä täytyy olla kiinteässä yhteydessä siihen mikä ihmisessä on ihmismäisintä, parasta, olennaisinta. 2. Rujointa ihmisessä on itserakkaus, eli pyrkimys lähipiirissä esittää...
Editoitu Matti Puolakan sähköpostista 2.1.20 Suuri suomalainen moraalifilosofi Edvard Westermarck määritteli yleisinhimillisen moraalin pyyteettömyydeksi: ”Moraaliset tunteet eroavat ei-moraalisista ansioperiaatteellisista tunteista siinä, että ne ovat pyyteettömiä ja puolueettomia. Pyyteettömyys...
Yhdistelmä joistakin Matti Puolakan ex tempore puheista elokuulta 2014 Sisällys ”Käsite luo todellisuutta” – filosofisen materialismin mukainen tulkinta Ihmisyhteiskunnan synty merkitsi ihmisen syntyä Ihmisyhteiskunnan looginen historia Looginen kehitys laumasta yhteiskuntaan Viitteet Pohdimme...
Miten ihminen eroaa eläimestä? Ihmisyhteiskunta oppii historiasta. Ihmiskunta on kaikkina aikoina ja kaikilla tasoilla ollut historiasta oppimisen varassa: heimo, kyläyhteisö, suurperhe, suku, kansakunta, valtio – kaikki oppivat historiasta. Mutta myös Hitlerin Saksa pyrki oppimaan historiasta...
Hegelillä “Käsitteen logiikassa” olemus ilmenee osissa. Tämä on vankin teoreettisesta filosofiasta (nyt: metafysiikasta) löytyvä tapa selittää ihmisyhteiskunnan käsitettä. Muistatteko esimerkin, jonka avulla ensimmäisen kerran (1990-luvulla) selitin tätä juuri silloin keksimääni...
Milloin ihminen on luonnostaan paha? Jos ihminen ei lähde siitä, että hän on – kirjaimellisesti luonnostaan – apinaihminen, jos hän antaa itsensä toimia vain käyttäytymistämme säätelevästä geenipoolista välittömästi kumpuavien impulssien pohjalta, hän on yhteiskunnassa, yhteiskunnallisena olentona...
Johdannoksi Matti Puolakka sanoi alkaneensa vasta 1990-luvulla käsittää Hegelin logiikkaa. Hän alkoi soveltaa sitä omien sanojensa mukaan ”luovasti omaksuen”. Hän tarvitsi sitä voidakseen loppuun asti selittää sen, miten ihmissuvun historia on kokonaisuus – eli aatehistorian, esihistorian ja...
Carl von Linné luokitteli ihmisen kädellisten Homo-sukuun ja antoi lajillemme nimen Homo sapiens – viisas ihminen. Hän katsoi kuitenkin tarpeelliseksi liittää tämän määritelmän yhteyteen alaviitteen, jossa hän korosti itsetuntemuksen ratkaisevaa merkitystä. Referoimme, tulkitsemme Linnén...
Nykyään myönnetään yleisesti, että filosofian historian tutkiminen alettiin ymmärtää kehittyvänä historiallisena prosessina vasta Hegelin myötä. Hegelin mukaan “totuus on filosofian historian kokonaisuudessa”. Toisin sanoen aivan vastakkaisiakin kantoja esittäneet ajattelijat saattavat olla...
Niin Aristoteleella kuin Marxilla on useita yleistäviä luonnehdintoja ihmisestä ja yhteiskunnasta. Niitä ei voi hyväksyä sellaisenaan. Niistä on opittava, ne on omaksuttava, mutta niitä kohtaan on myös esitettävä arvostelua. Aristoteles määritteli ihmisen rationaaliseksi yhteisöeläimeksi...
Historianfilosofia on eri yhteiskunta- ja ihmistieteiden kattotiede. Se käsittelee ihmiskunnan ja ihmisyhteiskunnan kehityksen yleisimpiä lainalaisuuksia, olemusta ja kehitystendenssejä. Se on kaiken muun yhteiskuntatutkimuksen yleisin ohjenuora. Erityistieteiden tulisi nojautua niihin yleisimpiin...
Aristoteleen mukaan määritelmän on ilmaistava määriteltävän kohteen olemus kahden termin avulla. Genus ilmaisee laajemman suvun, johon kohde kuuluu. Differentia spesifica ilmaisee sen olennaisen tunnusmerkin, joka erottaa määriteltävän lajin muista samaan sukuun kuuluvista lajeista. 1. Mikä on...
