Filosofian uusi historia

Jokaisen aikakauden aatehistoria, erityisesti filosofian historia, kuvastaa ihmiskunnan itsetuntemuksen kehittymistä ja senhetkistä tasoa. Kaikki maailmanhistorialliset aikakaudet ovat kirjoittaneet filosofian historian uudelleen omansa näköiseksi. Niin on tehtävä myös nykyisellä, ihmiskunnan yhtenäistymisen vuosisadalla.

Rodin: Ajattelija. KUVA: Max Pixel

Miten opettaa ja opiskella filosofian historiaa?

Filosofiassa esitetään paljon ajatuksia ja tunnuksia, jotka vaikuttavat älyttömiltä. Näin on muissakin tieteissä, mm. hiukkasfysiikassa. Mutta filosofialle tuo on kerta kaikkiaan tunnusomainen piirre ja myös erilainen kuin muissa tieteissä. Siksi tulisi aina ottaa huomioon toisen käyttämä...

Ihmisestä dialektiikan mukaan

1. Dialektiikan, ainakin uuden dialektiikan mukaan sen mikä ihmisessä on rujointa, kauheinta, vääristyneintä, epäihmismäisintä täytyy olla kiinteässä yhteydessä siihen mikä ihmisessä on ihmismäisintä, parasta, olennaisinta. 2. Rujointa ihmisessä on itserakkaus, eli pyrkimys lähipiirissä esittää...

Totuus-käsite ja yleisinhimillinen moraali

Suuri suomalainen moraalifilosofi Edvard Westermarck määritteli yleisinhimillisen moraalin pyyteettömyydeksi: ”Moraaliset tunteet eroavat ei-moraalisista ansioperiaatteellisista tunteista siinä, että ne ovat pyyteettömiä ja puolueettomia. Pyyteettömyys on sitä, että ihminen kutsuu jotakin tekoa...

Tämän vuosisadan suurin filosofinen haaste

Miten ihminen eroaa eläimestä? Ihmisyhteiskunta oppii historiasta. Ihmiskunta on kaikkina aikoina ja kaikilla tasoilla ollut historiasta oppimisen varassa: heimo, kyläyhteisö, suurperhe, suku, kansakunta, valtio – kaikki oppivat historiasta. Mutta myös Hitlerin Saksa pyrki oppimaan historiasta...

Yhteiskunnan olemuksesta

Hegelillä “Käsitteen logiikassa” olemus ilmenee osissa. Tämä on vankin teoreettisesta filosofiasta (nyt: metafysiikasta) löytyvä tapa selittää ihmisyhteiskunnan käsitettä. Muistatteko esimerkin, jonka avulla ensimmäisen kerran (1990-luvulla) selitin tätä juuri silloin keksimääni...

Linné ja ihmisen filosofisen sukupuun idea

Carl von Linné luokitteli ihmisen kädellisten Homo-sukuun ja antoi lajillemme nimen Homo sapiens – viisas ihminen. Hän katsoi kuitenkin tarpeelliseksi liittää tämän määritelmän yhteyteen alaviitteen, jossa hän korosti itsetuntemuksen ratkaisevaa merkitystä. Referoimme, tulkitsemme Linnén...

Totuus on kokonaisuudessa

Nykyään myönnetään yleisesti, että filosofian historian tutkiminen alettiin ymmärtää kehittyvänä historiallisena prosessina vasta Hegelin myötä. Hegelin mukaan “totuus on filosofian historian kokonaisuudessa”. Toisin sanoen aivan vastakkaisiakin kantoja esittäneet ajattelijat saattavat olla...

Historianfilosofia on tulossa

Historianfilosofia on eri yhteiskunta- ja ihmistieteiden kattotiede. Se käsittelee ihmiskunnan ja ihmisyhteiskunnan kehityksen yleisimpiä lainalaisuuksia, olemusta ja kehitystendenssejä. Se on kaiken muun yhteiskuntatutkimuksen yleisin ohjenuora. Erityistieteiden tulisi nojautua niihin yleisimpiin...

Aristoteleen määritelmä ihmisestä

Aristoteleen mukaan määritelmän on ilmaistava määriteltävän kohteen olemus kahden termin avulla. Genus ilmaisee laajemman suvun, johon kohde kuuluu. Differentia spesifica ilmaisee sen olennaisen tunnusmerkin, joka erottaa määriteltävän lajin muista samaan sukuun kuuluvista lajeista. 1. Mikä on...