Pelastuuko EU? – Pertti Koskelan alustus
Tässä Pertti Koskelan alustus jossa esittellään uutuuskirjamme sisältöä – “Pelastuuko EU? – EU:n systeemikriisi, aikakauden olemus ja globaaliyhteiskunnan muodostuminen”. Mukana myös lyhyt keskustelu. Mutta koska aika jäi hyvin täpärälle, täällä voi jatkaa keskustelua jota ei tilaisuudessa ehditty kovin paljon käymään. Laittakaa vapaasti kommenttia! Matti Puolakan historianfilosofiaa käsittelevät alustukset ja keskustelu niistä täällä: Matti Puolakan historianfilosofia […]
Cicero ihmisen ja eläimen erosta
Olemme merkittävästi eläinten yläpuolella juuri siksi, että keskustelemme keskenämme ja pystymme ilmaisemaan ajatuksiamme puhumalla” (1.32). ”Tämä yksi ainoa asia on aina kukoistanut ja vallinnut kaikkien vapaiden kansojen keskuudessa, etenkin rauhantahtoisissa ja vakaissa yhteiskunnissa” (1.30). ”Mikä muu voima on pystynyt kokoamaan hajallaan olevat ihmiset yhteen paikkaan, johdattamaan heidät alkeellisesta maalaiselämästä nykyiseen sivilisaatioon ja elämäntapaan tai määräämään […]
Pelastuuko Euroopan unioni
Kirja on saatavilla nettikirjakaupoista. Se on nyt myös luettavissa ilmaiseksi pdf-tiedostona (klikkaa kuvaa). Pelastuuko Euroopan unioni? EU:n systeemikriisi, aikakauden olemus ja globaaliyhteiskunnan muodostuminen Kirja sisältää mm.: EsipuheMatti Puolakan elämäntyöstä – lyhyt esittely. Osa 1 EU:n systeemikriisistä Aikakauden olemuksesta ja demokratian kriisistä; systemaattinen läpikäynti EU:ssa tapahtuneistä lain- ja sopimusten rikkomuksista ja niiden seurauksista; pohdiskelua: mikä pelastaisi […]
Matti Puolakan filosofinen elämäntyö lyhyesti
Matti Puolakan (1947-2018) elämäntyöksi tuli luoda filosofiseen universaalihistoriaan perustuva ihmisen määritelmä. Toisin sanoen, tämän ajan suuri kertomus. Se on sekä rohkein että rehellisin tehtävä, minkä kukaan maailmankatsomuksellinen ajattelija tai liike voi itselleen asettaa. Tehtävänä on tällöin selittää filosofisen yleisnäkemyksen pohjalta ne pohjavirrat, jotka yhdistävät esihistorian ja historiallisen ajan. On vedettävä esiin historian ja aatehistorian tärkeimmät […]
Voiko historiasta oppia? – keskustelutilaisuus
Osatapahtuma Suomen sosiaalifoorumissa sunnuntaina 5.5.2019 klo 13 Arbis, Dagmarinkatu 3, luokka 33B Jälkitunnelmia Valokuvia tilaisuudesta; videoita tulossa. Aiheita Matti Puolakan historianfilosofiaa: Ensimmäinen ihminen löytyy ajattelemalla, ei kävelemällä. Ja siihen liittyen: – Onko Hararilla historianfilosofiaa? – Kommentteja Yuval Noah Hararin menestysteokseen “Sapiens – ihmisen lyhyt historia” – Onko olemassa ihmisluontoa? Voidaanko sellainen määritellä? – Kommentteja Ilkka […]
Miten “totuudesta” väitteleminen eroaa “kakun jakamista” koskevista väittelyistä?
Editoitu Matti Puolakan puheista ja kirjoituksista. Vain ihmiset väittelevät siitä, mitä on totuus. Tämä fraasilta kuulostava väite on itse asiassa syvällinen. Se voidaan perustella eksaktisti ja systemaattisesti. Loppujen lopuksi se ei ole ollenkaan fraasi. Eläinlaumoissa ja -parvissa voidaan väitellä kakun jakamisesta. Kun esimerkiksi ryhävalaat, pullokuonodelfiinit, korpit, harakat, hyeenakoirat ja jopa simpanssitkin jakavat yhteistyöllä saatua saalista, […]
Ihmisen filosofisen sukupuun idea
Editoitu Matti Puolakan puheista ja kirjoituksista Mistä eläinlajeista ihminen polveutuu? Mitkä ovat ihmissuvun synnyn evolutiiviset juuret? Millä tavalla ihminen erkaantui muusta eläinmaailmasta? Ihmissuvun syntyjuuria tutkivat tieteenalat ovat pyrkineet vastaamaan noihin kysymyksiin paleoantropologisten menetelmien (siis lähinnä ihmisen anatomiasta kertovien fossiililöytöjen ja työkaluista ja muista tarve-esineistä tehtyjen löytöjen) perusteella. ”Ihmisen sukupuuta” on pyritty piirtämään lähinnä anatomisin perustein. […]
Filosofisen sukupuun alku: ensimmäinen suku ja sen kaksi lajia
Editoitu Matti Puolakan lukuisista puheista Filosofista sukupuuta on piirrettävä lähtien Linnén luokittelusta (suku – lajit) samalla tavalla kuin ihmisen biologista sukupuuta määriteltäessä. Ensimmäinen suku: ns. kehittyneet eläimet Ihmisen filosofisen sukupuun laatiminen on aloitettava luonnontieteellisesti, ottamalla tarkastelun kohteeksi Homo-suvun evolutiiviset juuret. (Evoluutiobiologien keskuudessa tätä aihepiiriä nimitetään monesti etologiaksi tai evoluutiopsykologiaksi.) Kun ihmisen filosofista sukupuuta laaditaan Linnén […]
Yhteiskunnan synnyn ensimmäinen vaihe: beachcombing
Ilmasto kylmeni dramaattisesti vajaat 200 000 vuotta sitten useina terävinä piikkeinä. Jotkin Homo sapiens -apinaihmislajin populaatiot vastasivat tähän ulkoiseen haasteeseen kehittämällä yhteisöjensä sosiaalisia suhteita ja yhteistyötä sisään- ja ulospäin. Ne alkoivat rakentaa heimo-organisaatiota, ensimmäistä yhteiskuntaa. Beachcombing ”loi” yhteiskunnan Vaikeutuneissa luonnonoloissa muutamat Afrikan itärannikolla asuneista Homo sapiens -laumoista alkoivat kerätä laskuveden aikana syntyneistä lammikoista meren antimia, […]
Yhteiskunnan synnyn toinen, ”lopullinen” vaihe
Afrikan itärannikolla eli kaksi beachcombing-kulttuurin kehittänyttä populaatiota kymmeniä tuhansia vuosia erillään toisistaan. Maapallon ilmaston kylmenemisestä seurasi pullonkaula nykyihmisen kulttuurin kehityksessä. Monet ihmispopulaatiot Afrikassa kuolivat sukupuuttoon. Se oli suurin ekologinen katastrofi Homo-suvun koko olemassaolon aikana. Ilmastonmuutos pakotti Homo sapiensin beachcombing-kulttuurin kehittäneet heimot yhdistymään. Ihminen on ihmiselle ihmeiden ihme Molekyylibiologisen kellon avulla on kyetty osoittamaan, että kaikkien […]
Yhteiskunta syntyi apinaihmisen luonnon vastaisesti ja suojaksi sitä vastaan
Yhdistyminen yhteiskunnaksi soti Homo sapiens -lajin luontaisia, totunnaisia, vaistojen sanelemia toimintatapoja vastaan. Yhteiskunta syntyi ”tietoisella päätöksellä” suojaksi Homo sapiens -lajin apinaihmisen luontoa vastaan. Yhteiskunnan rakentamisen tielle lähteneiden apinaihmisten suurin ongelma eivät olleet vaikeat luonnonolot, vaan heidän keskinäiset suhteensa, keskinäinen kanssakäymisensä. Homo-suvun laumoissa (ennen metsästäjä-keräilijöiden heimoja) sisäisiä sääntöjä noudatettiin pakon edessä, parhaimmillaan reilun pelin hengessä. Suhtautuminen […]
Heimoyhteiskunta oli poliittinen organisaatio
Beachcombing oli ravinnonhankintatapa, joka toisaalta muutti radikaalisti sekä yksilöiden välisiä suhteita perusyksiköiden sisällä että vierekkäisten perusyksiköiden välisiä suhteita ja toisaalta pakotti muodostamaan useita perusyksiköitä käsittäviä kokonaisuuksia, heimoja. Beachcombingissa oli olennaista se, että se loi pyyntikeräilykulttuurin heimo-organisaation, yhteiskunnan prototyypin. Siitä lähtien ihminen on ollut poliittinen olento. Vasta beachcombingin myötä syntyi poliittinen organisaatio, joka selväpiirteisesti ja kaikenkattavasti […]
Miten nykyihmisen populaatiot syrjäyttivät muut populaatiot?
Kaikki ne Itä-Afrikassa eläneet Homo sapiens -populaatiot ja niiden alalajit, jotka eivät olleet luoneet protoyhteiskuntaa eli pyyntikeräilykulttuurin heimoa, eivät välttämättä kuolleet sukupuuttoon ilmaston kylmenemisen seurauksena. Mutta kun ylivoimaisen menestyksellisen toimeentulotavan eli organisoitumismuodon luoneet Homo sapiensit saapuivat alueille, joilla jo oli Homo sapiensin apinaihmisen laumaorganisaatioissa pysyneitä populaatioita, jälkimmäiset joutuivat väistymään. Verilöylyistä ei ollut kysymys. Sen on […]
La Rochefoucauld kateudesta, hyvästä ja pahasta
Otteita teoksesta La Rouchefoucauld, Mietelmiä, Karisto 1994. Kirjaa on saatavilla kirjastoista ja antikvariaateista. Ihmiset eivät ole ainoastaan taipuvaisia unohtamaan heille tehdyt hyvät työt tai heitä kohdanneet loukkaukset: vieläpä vihaavat he niitä, joille he ovat kiitollisuuden velkaa, ja lakkaavat vihaamasta niitä, jotka ovat heitä kohdelleet kaltoin. Hyvän palkitseminen ja pahan kostaminen tuntuu heistä rasitukselta, johon heidän […]
Ihmisestä dialektiikan mukaan
Matti Puolakka, muistivihosta Pariisissa helmikuussa 88. Hieman stilisoitu. 1. Dialektiikan, ainakin uuden dialektiikan mukaan sen mikä ihmisessä on rujointa, kauheinta, vääristyneintä, epäihmismäisintä täytyy olla kiinteässä yhteydessä siihen mikä ihmisessä on ihmismäisintä, parasta, olennaisinta. 2. Rujointa ihmisessä on itserakkaus, eli pyrkimys lähipiirissä esittää parempaa kuin on, eli pyrkimys päästä katselemaan lähituttaviaan nenänvartta pitkin alaspäin – ainakin […]
Maon filosofian arviointia
Pertti Koskelan kirjoitus Kiina Sanoin ja Kuvin -lehdessä kevättalvella 2014: Maon syntymästä 120 vuotta: Maon ajattelun historiallisesta merkityksestä “Ihmetyttää kun katselet näitä pidätyksiä. Ketkä suomalaisista on tällä hetkellä vapaana? Pääosin juoppoja ja suunsoittajia. Sellaiset ihmiset, jotka elintavoiltaan ja omien puheittensa perusteella ovat neuvostovastaisia aineksia. Keitä pidätetään? Ihmisiä jotka ovat aina tehneet työnsä hyvin, palkittuja stahanovilaisia, […]
M-l-liikkeiden varhaisvaiheet ja Ruotsin hihhuli-rebellit
Yle Areenassa näytettiin syksyllä 2017 dokumentti nimeltä ”Ruotsin Mao-kapinalliset”. [1] Se käsitteli pientä hihhulilahkoa, joka irtautui Ruotsin marxilais-leniniläisestä, Kiinan kannalle asettuneesta liikkeestä (jatkossa m-l-liike) keväällä 1968, ja hajosi täysin omaan mahdottomuuteensa saman vuoden elokuussa. Elokuvan todellinen aihe onkin juuri kysymys manipulaatiosta suljetussa lahkossa ja siitä miten täysjärkinen ihminen voi tietyissä oloissa sellaisen uhriksi joutua. Täytyy […]
Totuus-käsite ja yleisinhimillinen moraali
Editoitu Matti Puolakan sähköpostista 2.1.2020. Suuri suomalainen moraalifilosofi Edvard Westermarck määritteli yleisinhimillisen moraalin pyyteettömyydeksi: ”Moraaliset tunteet eroavat ei-moraalisista ansioperiaatteellisista tunteista siinä, että ne ovat pyyteettömiä ja puolueettomia. Pyyteettömyys on sitä, että ihminen kutsuu jotakin tekoa hyväksi tai pahaksi riippumatta omista intresseistään.” (1) Georg Henrik von Wright ja Ilkka Niiniluoto – arvostettuja suomalaisia filosofeja ja yhteiskunnallisia […]
MLR ja Itu toisinajattelijoina
Sisällys Johdanto Suomettuminen ja suomettaminen MLR, Itu ja suomettuminen Toisinajattelun tukahduttaminen suomettuneessa Suomessa Taistolaiset mielipidevainon keihäänkärkenä Neuvostoliitto romahti – suomettaminen jatkuu uudessa muodossa Totuuskomissio? Johdanto Yhdistyksemme perustajajäsenten kulkemaa tietä on mahdollista ymmärtää vain suomettumisen taustaa vasten. Puolustimme johdonmukaisesti Suomen itsenäisyyttä ja vaadimme keskustelunvapautta myös silloin kun kyse oli Neuvostoliitosta ja sen Suomeen kohdistuvasta painostuksesta. Neuvostoliittokritiikkimme […]
Tämän vuosisadan suurin filosofinen haaste
Yhdistelmä Matti Puolakan kahdesta ex tempore puheesta elokuussa 2014. Miten ihminen eroaa eläimestä? Ihmisyhteiskunta oppii historiasta. Ihmiskunta on kaikkina aikoina ja kaikilla tasoilla ollut historiasta oppimisen varassa: heimo, kyläyhteisö, suurperhe, suku, kansakunta, valtio – kaikki oppivat historiasta. Mutta myös Hitlerin Saksa pyrki oppimaan historiasta. Millä tavalla? – Omanlaisellaan darwinismin tulkinnalla: julmin voittaa. Iso syö pienen, […]