Ilmastonmuutos vai myytit – eli miksi ihmiset asettuivat paikalleen asumaan?
Artikkeli perustuu Matti Puolakan Matti Puolakan ex tempore -puheisiin eri vuosilta. Tieto esihistoriasta on lisääntynyt huimasti viime vuosikymmeninä, ja se on kumonnut monia aikaisempia opinkappaleita ja uskomuksia – ei vain filosofisissa ja yhteiskuntatieteissä, vaan myöskin esihistoriaa tutkivien tieteiden omassa teorianmuodostuksessa. Arkeologiassa tämä koskee erityisesti esihistorian loppupuolta – siirtymistä metsästyksestä ja keräilystä maanviljelykseen eli ns. neoliittista […]
Ruhtinas Vasilin katharsis
Ote postuumisti julkaistusta teoksesta Matti Puolakka: Vain ihmisellä on historia, (Uusi historia ry, 2020, s. 130.) Leo Tolstoin romaanissa Sota ja Rauha tapahtuu seuraavaa: Ruhtinas Vasili jää Pierren silmien edessä kiinni yrityksestä ryöstää Pierrelle tuleva perintö (siis varastaa Pierren isän testamentin). Ruhtinas Vasili toimi niin kuin hän luonteena toimi. Hän pyrki aina mielivaltaiseen despotiaan, kieroiluun, […]
A.I. Arwidsson: ”Taistelija aamuhämärässä”
Suomen kansallinen herääminen – OSA 1. Kirjoitussarja, joka seuraa väljästi Rauol Palmgrenin teosta Suuri linja. Toimitus on täydentänyt alkuperäisen alustuksen tekstiä useammilla lähteillä. Kirjoitussarjan esittely Ensimmäinen essee Raoul Palmgrenin kirjassa Suuri linja käsittelee Adolf Ivar Arwidssonia. Palmgren on antanut kirjoitukselle alaotsikon ”taistelija aamuhämärässä”. [1] Vuosina 1808-09 käydyn Suomen sodan jälkeen Suomi irtosi Ruotsin valtioyhteydestä ja […]
Suuri linja suomalaisessa kulttuurissa – johdantoa
Alustussarja Uusi historia ry:n tapaamisissa v. 2018-19 Suomen taiteen ns. kultakausi hakee vertaistaan maailmassa. Tuskin missään muualla niin pieneltä kieli- ja kulttuurialueelta on syntynyt niin monipuolinen, kaikki taiteen alat kattava suuri kukoistus, kuin Suomessa tapahtui suunnilleen vuosina 1880-1920. Tätä kukoistusta edelsi lähes vuosisadan kestänyt suomalaisen kansallisuusaatteen nousu. Tämä voitaneen ilmaista Hegelin sanoin: kansakunta tuli tietoiseksi […]
Catal Höyük: Rauhanomainen, tasa-arvoinen protokaupunki 9000 v. sitten
Artikkeli perustuu Matti Puolakan historianfilosofiseen näkemykseen ja hänen käyttämäänsä lähdeaineistoon. Sisällys Kukoistava kauppapaikka Yksityisomistus perusyksiköiden itsenäisyyden takeena Asunnot Hautaus Taide Tasa-arvo “Haarukkakumpu” Väkivalta Protokaupungin loppu Viitteet Çatalhöyük oli egalitaarinen ja rauhanomainen sivilisaatio Turkin Anatoliassa, myöhemmin kuivuneen Çarşamba -joen rannoilla. Vanhin, joen itäpuolinen kumpu on ajoitettu noin vuosiin 7400 – 6200 eaa. ja länsipuolelle rakennettu uusi […]
Catal Hüyük kiehtoo ja kiinnostaa – mutta miksi?
Artikkeli perustuu Matti Puolakan historianfilosofiseen näkemykseen ja hänen käyttämäänsä lähdeaineistoon. Catal Hüyük on kuuluisa, myytinomainen kaivauspaikka, vaikkakaan ei siitä syystä joka mielestämme tulisi olla tärkein: esimerkkinä siitä, että monimutkainen väkirikas ihmisyhteiskunta on säilynyt tasa-arvoisena ja rauhanomaisena jopa 2000 vuotta. Lue myös: Catal Hüyük: Rauhanomainen, tasa-arvoinen protokaupunki 9000 v. sitten Seuraavassa pieni katsaus Catal Hüyükin kaivaushistoriaan […]
Jussi Viitala: “Kananaivoinen” ei enää kelpaa haukkumasanaksi
Uusimpana löytönä harakat ovat paljastaneet varislintujen kyvyistä uuden puolen. Viidelle harakalle tehtiin klassinen peilitesti. Kaikille laitettu värillinen täplä kaulaan leuan alle niin, etteivät ne voineet nähdä sitä suoraan. Viidestä harakasta kaksi hyökkäili kiivaasti omaa peilikuvaansa vastaan, mutta kolme tutki kuvaa, liikkui peilin edessä edestakaisin ja kurkisti peilin taakse aivan kuten isot ihmisapinat ja norsut vastaavassa […]
Esihistorian loppupuoli ja arkeologian teorian umpikuja
Johdannoksi Jonathan Haas esittää mielenkiintoisen historiikin arkeologisessa tutkimuksessa käytetyistä teoreettisista malleista, niiden kehityksestä ja nykytilasta. Kirjoitus ei ole kokonaisesitys kaikesta arkeologian teorianmuodostukseen liittyvästä. Se keskittyy – Haasin sanoin –”poliittisesti keskittyneiden yhteiskuntien muodostumiseen ja vallan evoluutioon”, ts. esihistorian loppupuolen tutkimukseen. Juuri siksi se on erinomaista taustaa arkeologian teoreettisen umpikujan käsittämiselle. Silmiinpistävä, hämmästyttävä piirre on, että kulttuuriantropologia […]
Nykyarkeologian Graalin malja
Editoitu Matti Puolakan ex-tempore puheista eri vuosilta. Sivilisaatioiden synty liittyy maatalouteen siirtymiseen. Silloin perusyksiköiden, kylien, asuinyksiköiden, ammattiryhmien ja talousalueidenkin välille tulee sellaista työnjakoa, joka olennaisella tavalla vaikuttaa jokapäiväisen elannon hankintaan. Esihistorian loppupuolen vaihejakoa Sivilisaation ensimmäinen vaihe eli esihistorian loppupuoli synnytti kaksi vastakkaista tendenssiä ja useita eri yhteiskuntamuotoja: (1) Rauhanomaiset paikalleen asettuneet, pienimuotoista maataloutta ja karjanhoitoa […]
Mitä Induskulttuurissa EI ollut
Charles Keith Maisels: Early Civilizations of the Old World – the formative histories of Egypt, the Levant, Mesopotamia, India and China Luku 4: The Indus/ ’Harappan’/ Sarasvati civilization Otteita, referointia ja lyhyt kommentti Arvostettu varhaisten Lähi-Idän, Intian ja Kiinan sivilisaatioiden tutkija Charles Keith Maisels kuvaa tarkasti sitä, miten rauhanomainen ja suhteellisen tasa-arvoinen Induskulttuuri oli. Hän […]
Induskultuuri – tärkeimmät tosiasiat
Editoitu Matti Puolakan ex tempore puheista eri vuosilta. Induskulttuuri (Harappa -sivilisaatio, Saraswatikulttuuri) oli ilmeisesti suurin ja merkittävin esihistorian rauhanomaisista sivilisaatioista. Seuraavassa sen tärkeimpiä piirteitä. Syitä Induskulttuurin kukoistukseen samoin kuin sen äkilliseen katoamiseen tullaan käsittelemään lisää muissa artikkeleissa. Induskulttuuri kukoisti Pakistanin ja Luoteis-Intian alueella noin 2600-1900 eaa. Ennen Induskulttuurin syntyä oli samalla alueella eri paikoissa ollut […]
Tolstoi ja musiikin tuottama katharsis
Tolstoilla on kertomus Kreuzer-sonaatti. Siinä on mielenkiintoinen kohta, jossa kertoja kuvailee sitä, millä tavalla musiikki vaikuttaa ihmiseen. Hänen kohdallaan kysymys oli siitä, että hänen vaimonsa ja tämän ilmeinen rakastaja Truhatsevski soittivat yhdessä Beethovenin Kreuzer-sonaatin ja miten kertoja, joka oli järjettömän mustasukkainen, koki musiikin. Siinä on kerrottu taiteen synnyttämä katharsis-kokemus: …minussa ikäänkuin avautuivat kokonaan uudet tunteet, […]
Voiko ihminen muuttua – Aristoteleen katharsis-käsite ja nykyaika
Artikkeli perustuu toimituksen piirissä käytyihin keskusteluihin Matti Puolakan näkemyksen pohjalta. Vaikka Aristoteleen katharsis-käsite liittyy hänen etiikkaansa, hän esittää sen ainoastaan Runousopissaan, ja siinäkin vain antiikin tragedioiden systemaattisen käsittelyn yhteydessä. Yleensä syyksi esitetään, että Aristoteles arvosteli Platonin käsitystä niin tragedioista kuin komedioista. Platon piti niitä haitallisina yhteiskunnalle. Runousopissa Aristoteles puolustaa tragedioiden tarpeellisuutta, ja siinä erityisesti katharsis-kokemusta. […]
Katharsiksen käsite Matti Puolakalla
Editoitu Matti Puolakan ex tempore puheista eri vuosilta. Perustuu myös toimituksen piirissä käytyihin keskusteluihin. Katharsiksen käsite on keskeinen puolakkalaisessa ihmiskäsityksessä. Se pohjautuu Aristoteleen näkemykseen mutta myös kehittää sitä. Puolakkalaisittain tulkittuna katharsis on inhimillisen kasvun menetelmä, edellytys. Katharsiksen käsite on laaja – se liittyy yhtä hyvin elämäntapahtumiin, taide- tai luontoelämykseen kuin tieteelliseen työhön. Se on omaperäinen […]
Platonin rosvojoukkoesimerkki
Platonin rosvojoukkoesimerkki Sokrateen ja Thrasymakhoksen väittelystä. … voiko mielestäsi valtio tai sotajoukko tai rosvot tai varkaat tai mikään muu joukkokunta, joka yhteisesti ryhtyy johonkin vääryydellä, saada mitään aikaan, jos harjoittavat vääryyttä toisiansa vastaan?– Eivät suinkaan, hän vastasi.– Entä jos eivät tee toisilleen vääryyttä? Eivätkö silloin menesty paremmin?– Ihan varmasti.– Sillä, Thrasymakhos, tuottaahan vääryys keskinäisiä riitoja, […]
von Wright: Teleologisuus luonnontieteissä
Kaikki tarkoitukseen perustuvat selitykset (finaaliset, teleologiset selitykset) eivät ole holistisia, eivätkä kaikki holistiset selitykset teleologisia. Mutta molemmat tyypit ovat sukua toisilleen. Teleologian perinteistä aluetta tieteiden piirissä on ollut biologia. Aristoteles ja keskiajan aristotelismi katsoi että myös fysikaaliset tapahtumat, esimerkiksi kappaleiden liikkeet, voidaan selittää teleologisesti. Juuri tämän fysiikan Descartes ja Galilei kantoivat tieteellisten kuriositeettien romuvarastoon. (Tämä […]
Tieto-oppi, moraali ja katharsis
Otteita Matti Puolakan sähköposteista ja tekstiviesteistä. Kevyesti stilisoitu. Hemingway sanoi itselleen: “’Sinun ei tarvitse muuta kuin kirjoittaa yksi ainoa tosi lause. Kirjoita tosin lause, minkä tiedät.’ Ja niin minä lopulta kirjoitin toden lauseen ja jatkoin siitä…”. (1) Kiinan qigong-kulttuurissa on sanonta: ”Älkää antako apinamielen hallita itseänne!” Olen monesti selittänyt teille tätä asiaa. Mutta meditaatio – […]
Aatehistoriallinen näkökulma maailmantalouden tilaan
Matti Puolakka: ex tempore alustus 5.12.2016. Tekstiversiota on stilisoitu. Mikä on marxilainen kansantaloustiede? Mikä sen merkitys on? Marxilaisessa kansantaloustieteessä todistettiin tosiasia, joka piti paikkansa noin vuoteen 1930 saakka: joka seitsemäs tai kahdeksas vuosi kapitalistinen talous romahtaa. Romahduksen luonne oli erilainen kuin koskaan ennen maailmanhistoriassa, koska se oli liikatuotantopula. Kenkiä, viljaa tai autoja on tuotettu liikaa. […]
Ihmiskunnan tulevaisuus, eettinen kansalaisyhteiskunta ja totuusfoorumin idea
Matti Puolakka, ex tempore puhe Uusi historia ry:n tapaamisessa 20.3.2017. Teksti on kevyesti stilisoitu. Ihmiskunnan tulevaisuudesta näkyy hyvin vähän tieteellisessä mielessä vakavasti otettavaa keskustelua. Tieteellisellä tarkoitamme tässä yhteydessä tieteenfilosofiaa yleensä ja erityisesti, miten historianfilosofiassa voidaan kenties sanoa jotain tulevaisuudesta. Silloin ollaan hegeliläisellä, marxilaisella ja osittain aristoteelisella perustalla. Ihmiskunnan tulevaisuus on yhteenveto ihmiskunnan tähänastisesta historiasta. Kun […]
Matti Puolakan historianfilosofia – alustukset
Osatapahtumassamme Suomen sosiaalifoorumissa 5.5.2019 pidetyt alustavat puheenvuorot, joissa käsiteltiin eri kannoilta Matti Puolakan filosofista elämäntyötä. Yllä Pia Länsmanin tervetuliaissanat tilaisuuteen. Matti Puolakan historianäkemys Pia Länsmanin yleisesittely Matti Puolakan teoriasta – “Ensimmäinen ihminen löytyy ajattelemalla, ei kävelemällä”, sekä sitä seurannut keskustelu. Onko Hararilla historianfilosofiaa? Heli Santavuoren kommentteja Yuval Noah Hararin menestysteokseen “Sapiens – ihmisen lyhyt historia”. […]