Minkälainen on uuden aikakauden yhteiskunnallinen liike?

Matti PUolakka

Tämän puheen ajatussisältö on edelleen ajankohtainen ja kiehtova. Vuonna 1990 Neuvostoliiton romahdus oli jo selvästi nähtävissä, samoin kuin se, että mitään tunnustusta ei Puolakan johtamille liikkeille (MLR ja Itu) tultaisi Suomessa antamaan, edes tärkeimmässä suhteessa, eli Neuvostoliitto-kritiikistä ja asemasta suomettumisen ajan toisinajattelijoina. Tässä on puheena “kolme suurta järkytystä”, joiden pohjalta ajatukset olivat kehittyneet aivan uuteen […]

Kommentteja dokumenttielokuvaan ”Pieni punainen”

Elokuvasta Pieni punainen

Dokumenttielokuva ”Pieni punainen” esitetään 7.5. Ylellä, ja se on katsottavissa myös Yle Areenassa. Jouko Aaltonen tarttui tärkeään ja vaikeaan aiheeseen, joka on pitkään ollut vaiettu Suomen historiassa. Marxilais-leniniläisten ryhmien (MLR) lakkauttamisesta on kulunut yli 40 vuotta, ja Aaltosen dokumentti on ensimmäinen yritys kertoa sen toiminnasta. Suomettumisen varjo on pitkä. Elokuva täyttää suomettumisen ja jälkisuomettumisen jättämää […]

Viimeinen haastattelu

Jouko Aaltonen haastattelee Matti Puolakkaa

Dokumenttielokuva ”Pieni punainen” esitetään 7.5. Ylellä, ja se on katsottavissa myös Yle Areenassa. Oma arviomme elokuvasta julkaistaan piakkoin. Elokuvaohjaaja Jouko Aaltonen haastatteli Matti Puolakkaa kaksi viikkoa ennen tämän kuolemaa. Matti oli silloin jo hyvin sairas, ja pystyi puhumaan vain voimakkaiden kipulääkkeiden turvin. On ymmärrettävää, että haastattelusta on ollut vaikea leikata, sillä välillä Matilta jäi sanoja […]

Väittely oikeudentajusta antiikin Kreikassa

Rafael: Ateenan filosofikoulu.

Editointi Matti Puolakan puheista ja kirjoituksista eri vuosilta. Länsimaisen moraalifilosofian historiassa aivan alussa tehtiin ero itsetarkoituksellisen oikeudentajun ja välineellisen oikeudentajun välillä. Demokritos sanoi ensimmäisenä seuraavaa: tulee toimia oikeudenmukaisesti vaikka siitä ei olisi itselle hyötyä. Tämä ei ollut sanatarkka lainaus Demokritokselta. Tämä oli tulkinta hänen ajatuskulustaan. Samantapaisesti esim. Jussi Tenkku on esittänyt asian. Minun tulkintani on […]

MLR:n ja Idun taidekäsityksestä

Jouko Aaltosen dokumentissa ”Pieni punainen”, joka kertoo marxilais-leniniläisen (ns. maolaisen) liikkeen tarinaa 1970-luvun Suomessa, on käytetty runsasta kuva-aineistoa Kiinan kulttuurivallankumouksen ajoilta, mm. julistetaidetta, oopperaa ja balettia. On ymmärrettävää, että ohjaaja tunsi houkutusta näin dramatisoida elokuvaansa. Mutta niiden kannalta, jotka silloin oikeasti olivat mukana, se on valitettavaa, koska meidän taidekäsityksemme oli päinvastainen kuin se, mitä Kiinan […]

Taiteellinen tiedostaminen

Inari Heinosen maalaus Lotta

Otteita Matti Puolakan 1982 julkaistusta kirjasta Mikä ihminen on? (1982) Luvusta Taide. Teksti on toisaalta kritiikkiä Kiinan kulttuurivallankumouksen taidekäsitystä kohtaan ja toisaalta yhteenvetoa pitkin 1970-lukua MLR:n piirissä käydyistä keskusteluista, samoin kuin siitä käytännöstä mitä omassa kulttuurityössämme noudatettiin. ‘Proletaarisen maailmanvallankumouksen’ kulttuurisaavutukset ovat kokonaisuutena katsottuna toistaiseksi vähäisemmät kuin ‘porvarillisen maailman vallankumouksen’ kulttuurisaavutukset. Maailmanhistorian nykyvaiheen kannalta tämä on […]

Historian dialektiikka ja länsimaisen sivistyksen juuret

Lainauksia historiasta

Ote Simo Parpolan artikkelista: Idästä tuli valo – Mesopotamia, Lähi-itä ja antiikin kreikalais-roomalainen kulttuuri.  Teoksessa Länsimaisen sivistyksen juuret, Studia Generalia, Helsingin yliopiston vapaan sivistystyön toimikunta, Helsinki 2004. Kreikkalaisen ja roomalaisten sinänsä kiehtova nousu periferiasta hallitsevaksi kulttuurikansaksi ei vuosituhansien perspektiivistä tarkasteltuna itse asiassa ole mitenkään poikkeuksellinen tai ainutlaatuinen ilmiö. Sama prosessi on toistunut sekä aikaisemmin että […]

Sumer: Kerjäläistulva synnyttää imperiumin

Lainauksia historiasta

Matti Puolakan näkemyksen mukaan luokkayhteiskunnat syntyivät siellä, missä perusyksiköt menettivät taloudellisen omavaraisuutensa. Sumerin kehitys on tässä suhteessa tyypillinen, ja se on erittäin selkeästi kuvattu seuraavassa pitkähkössä otteessa Simo Parpolan kirjoituksesta. Sumeriin kaupunkivaltioista kehittyi maailman ensimmäinen sotaisa imperiumi. Niitä syntyi omaehtoisesti kenties vain kuudella paikalla maailmassa. Olosuhteet vaihtelivat jonkin verran, mutta kehityslogiikan on täytynyt olla samanlainen. […]

Sumerin luonnonoloista n. 5000 v. eaa

Lainauksia historiasta

Ote teoksesta Gordon Childe: Varhaiskulttuureja, Otava 1966, s. 90-91. Sumeri oli uutta, vasta äskettäin Persian lahdesta esiin kohonnutta maata, joka oli muodostunut noiden kahden joen [Eufratin ja Tigriksen] mukanaan kuljettamasta lietteestä. Se oli yhä suunnattomien suoalueiden peitossa, jotka kasvoivat tiheää kaislikkoa ja joilla siellä täällä oli kuivia hiekka- ja mutasärkkiä. Säännöllisin väliajoin koko alue joutui kevättulvien […]

Sensuroitua suomettuneessa Suomessa

Vaihtoehtoliike Idun kesäleiriltä - Inari Heinosen maalaus

MLR ja Itu: Itsensä lakkauttaminen oli MLR:n suurin saavutus, sillä se merkitsi astumista yksin tienraivaajan polulle. – Matti Puolakka Matti Puolakan historianfilosofia on ihmiskunnan yhdistymisen aikakauden filosofiaa – näin ollen se ei perustu minkään yhteiskuntaluokan tai kansakunnan erillisetuihin vaan on tarkoitettu kaikille lajimme jäsenille. Sen ensimmäiset herätteet syntyivät kuitenkin jo Puolakan yhteiskunnallisen toiminnan ensimmäisessä vaiheessa, […]

Uusi historia -yhdistys

Uusi historia -yhdistys Suomen sosiaalifoorumissa 2023.

Näiden sivujen julkaisija on Uusi historia ry. Yhdistyksen tarkoituksena on sääntöjen mukaan “… herättää Suomessa ja kansainvälisesti tieteellistä ja kansanomaista keskustelua esihistoriaan, historialliseen aikaan, maailmanhistorialliseen ja -poliittiseen tilanteeseen, filosofian historiaan sekä ihmiskunnan eloonjäämisstrategioihinliittyvistä aiheista. Yhdistys osallistuu keskusteluun erityisesti tuomalla esiin filosofi Matti Puolakan (1947 – 2018) näkemyksiä, tekemällä tunnetuksi hänen elämäntyötään ja liittämällä se mainittuja […]

Marsalkka Kutuzovin esikunta

Maalaus nimeltä 1812 Napoleonin armeija vetäytyy Venäjältä.

Seuraavassa Matti Puolakan analyysiä Tolstoin Sota ja rauha -romaanista, kohdasta jossa Venäjän armeija valmistautu Napoleonin hyökkäykseen. Puolakka puhui usein tästä esimerkistä koska se kuvastaa niin kärkevästi ihmisen irrationalismin luonnetta ja syitä: “Ihmisellä on mieletön tarve tuoda itseään esille ja pompottaa muita”.  Ote on Puolakan postuumisti julkaistusta teoksesta “Vain ihmisellä on historia”, (2020, s. 132) Olen […]

Mitä varsinaisesti on sodankäynti? – Eräs näkökulma

Lainauksia historiasta

Mikä on esihistoriallisena aikana myös suhteellisen tasa-arvoisten pyynti-keräilykulttuurin heimojen piirissä tapahtuneiden väkivaltaisuuksien ja varsinaisten, valtioiden käymien “ammattimaisten” sotien ero? – Eräs tärkeä näkökulma tähän kysymykseen on Jared Diamondin teoksessa Tykit, taudit ja teräs: “… monien valtioiden viralliset uskonnot ja isänmaallinen kiihko saavat joukot taistelemaan hurjasti. Jälkimmäinen halu on ohjelmoitu meihin nykyvaltioiden kansalaisiin koulussa, kirkossa ja […]

Tutkijat nykyihmisen synnystä

Eskimoperhe v. 1917

Sisällys Miten nykyihmisen syntyä kuvaillaan? Homo Sapiens sapiens ”Ihmiskulttuurin vallankumous” ”Suuri Harppaus Eteenpäin” “Ihmisen kulttuurin alkuräjähdys” “Kognitiivinen vallankumous” Mistä nykyihmisen synty johtui? Kielielimet… …vai sattuma (eli “tiedon puu -mutaatio”), vai… …ihmisyhteiskunnan synty? Artikkelin koostaneet Pia Länsman, Reima Ukura ja Heli Santavuori Miten nykyihmisen syntyä kuvaillaan? Useimpien ihmisen syntyä tutkivien tutkijoiden mukaan ihmisen kehityksessä tapahtui mullistus […]

Matiaksen muistoksi

Matias Toivainen 24.10.1963-6.4.2019 Matias oli Uusi historia ry:n hallituksen jäsen ja keskeinen henkilö ystäväpiirissämme. Hän oli perusluonteeltaan harvinaisen reilu, rohkea ja helposti lähestyttävä. Matiaksen kanssa oli usein miellyttävää keskustella aiheesta kuin aiheesta; hän oli aidosti kiinnostunut ihmisistä ja elämän eri ilmiöistä. Matias muutti nuorena Pihtiputaalta Helsinkiin. Silloin elettiin 1980-lukua. Pääkaupunkiin muuttoa muistellessaan Matias on kertonut […]

von Wright filosofian tulevaisuudesta

Suuret siirtymät filosofian keskuksessa ovat signaaleja yleisen kulttuuri-ilmaston muutoksista, jotka puolestaan heijastavat poliittisten, taloudellisten ja sosiaalisten olosuhteiden muutoksia. Se optimistinen mieliala ja edistysusko, jota tieteen ja teknologian kehitys on pitänyt yllä ja joka on ollut valistuksen ajalta saamaamme perintöä, on syrjäytymässä ja sen tilalle on tulossa synkempi tunnelma, jossa sivilisaatiomme perusteita ja saavutuksia tutkitaan itsekriittisellä […]

Pekka Kuusi materialistisesta historiankäsityksestä

Lainauksia historiasta

”Kolmivaiheinen jako vastaa ihmislajin lukumääräisen kasvun vaiheita. Mutta varsinainen jakoperuste on esityksessä tuotannon tapa. Evoluutiopohjainen historiankuvaukseni rakentuu siten, että tuotannon tapa on omaksuttu historiallisen tapahtumavirran tärkeimmäksi selittäjäksi. Tämähän epäilemättä vastaa myös sivulla 90 esittämääni käsitystä ravinnon hankkimisesta kulttuurievoluution avainmuuttujana. Tuotannon tapaan nojaava kulttuurievoluutiokuvaus tuo mieleen nimen Karl Marx. Kukaan ei ole yhtä painavasti tähdentänyt tuotannon […]

Katharsis ihmiskäsityksemme ja kokemustemme valossa

Alustus Uusi historia ry:n kesäseminaarissa 24.8.2019 Aristoteleen Runousopissa esiintyvää katharsis-käsitettä on tulkittu historiassa monin tavoin, osa tulkinnoista nousee aina uudelleen esille. Sen vuoksi Aristoteleen katharsis-tulkintojen onkin sanottu olevan elävien kuolleiden hautausmaa. Tämän voisi ymmärtää niinkin, että katharsis-käsitettä on mahdotonta haudata. Moni tutkija on kuitenkin epäillyt sitä, että katharsikselle olisi löydettävissä jokin selitys. Kaikki tulkinnat katharsiksesta […]

Miksi tarvitaan esihistorian filosofiaa?

Alustus Uusi historia ry:n kesäseminaarissa 24.8.2019. Alustus käsittelee aihetta nimenomaan historianfilosofian kannalta, ja siinäkin hyvin yleistäen. Se keskittyy pääasiassa esihistorian loppupuoleen. Matti Puolakka ei tätä aihepiiriä koskevaa näkemystään koskaan editoinut kovin valmiiseen muotoon. On syytä todeta, että Matti antoi hyvin suuren arvon näiden erityistieteenalojen tutkijoille ja heidän työlleen, myös teorianmuodostuksen osalta joissakin tapauksissa. Muutamassa kohdassa […]

Suuri väittely arkeologian teoriasta

Kalliopiirros

Arkeologien suuri väittely 1980- ja 90-luvuilla väittely prosessualistien ja postprosessualistien kesken puolakkalaisen historianfilosofian valossa. Sisällys Arkeologian identiteettiongelma Uusi arkeologia eli prosessualismi Ristiriitaisuuksia Menetetty teoreettinen viattomuus Etnoarkeologia Postprosessualismi Filosofiaa – mutta sekavasti Paljon porua, vähän villoja Arkeologian identiteettiongelma Arkeologia tutkii ihmiskunnan historiaa ja ihmistä esinelöytöjen ym. ei-kirjallisten lähteiden perusteella. Se kuuluu siis sekä luonnontieteiden että humanististen […]