Afrikan itärannikolla eli kaksi beachcombing-kulttuurin kehittänyttä populaatiota kymmeniä tuhansia vuosia erillään toisistaan. Maapallon ilmaston kylmenemisestä seurasi pullonkaula nykyihmisen kulttuurin kehityksessä. Monet ihmispopulaatiot Afrikassa kuolivat sukupuuttoon.
Yhdistyminen yhteiskunnaksi soti Homo sapiens -lajin luontaisia, totunnaisia, vaistojen sanelemia toimintatapoja vastaan. Yhteiskunta syntyi ”tietoisella päätöksellä” suojaksi Homo sapiens -lajin apinaihmisen luontoa vastaan. Yhteiskunnan rakentamisen
Beachcombing oli ravinnonhankintatapa, joka toisaalta muutti radikaalisti sekä yksilöiden välisiä suhteita perusyksiköiden sisällä että vierekkäisten perusyksiköiden välisiä suhteita ja toisaalta pakotti muodostamaan useita perusyksiköitä käsittäviä
Kaikki ne Itä-Afrikassa eläneet Homo sapiens -populaatiot ja niiden alalajit, jotka eivät olleet luoneet protoyhteiskuntaa eli pyyntikeräilykulttuurin heimoa, eivät välttämättä kuolleet sukupuuttoon ilmaston kylmenemisen seurauksena.
Pertti Koskelan kirjoitus Kiina Sanoin ja Kuvin -lehdessä kevättalvella 2014: Maon syntymästä 120 vuotta: Maon ajattelun historiallisesta merkityksestä “Ihmetyttää kun katselet näitä pidätyksiä. Ketkä suomalaisista
Matti Puolakan ex tempore puhe 27.11.2017 hieman stilisoituna Hegelillä “Käsitteen logiikassa” olemus ilmenee osissa. Tämä on vankin teoreettisesta filosofiasta (nyt: metafysiikasta) löytyvä tapa selittää ihmisyhteiskunnan
Yhdistelmä ja editointi joistakin Matti Puolakan ex tempore puheista elokuulta 2014. Pohdimme näitä teoreettisen filosofian teoreettisimpia ongelmia pakottavan käytännön tarpeen vuoksi. Elämäntehtävämme on määritellä ihmisyhteiskunta
Seuraava on editointi Matti Puolakan puheista ja kirjoituksista eri vuosilta. Ihminen tarvitsee ihmisoikeuksia suojaksi yksilö- ja ryhmäkäyttäytymistään säätelevää apinaihmisen geenipoolia vastaan. Ihmisoikeudet toteutuvat yhteiskunnassa siinä määrin, kuin
Matti Puolakan puhe 12.2.2012 stilisoituna. Milloin ihminen on luonnostaan paha? Jos ihminen ei lähde siitä, että hän on – kirjaimellisesti luonnostaan – apinaihminen, jos hän
Editoitu Matti Puolakan puheista ja kirjoituksista Globaaliyhteiskunta ei ole utopiaa, vaan se on jo alkanut muodostua silmiemme edessä. Globaaliyhteiskunnan määritteleminen, käsitteellistäminen, ei ole haavekuvien maalailua
Editoitu Matti Puolakan puheista ja kirjoituksista Eteläafrikkalaisen antropologin Glynn Isaacin tunnetun teesin mukaan ”keskinäinen jako”, työn ja hyödykkeiden jako, ”loi ihmisen”. Isaacin teesi on tärkein
Matti Puolakka sanoi alkaneensa vasta 1990-luvulla käsittää Hegelin logiikkaa. Hän alkoi soveltaa sitä omien sanojensa mukaan ”luovasti omaksuen”. Hän tarvitsi sitä voidakseen loppuun asti selittää
Uudenlaisten ajattelu- ja kommunikaatiotapojen synty 70 000 — 30 000 vuotta sitten muodostaa kognitiivisen vallankumouksen. Mikä sai sen aikaan? Tätä ei tiedetä varmasti. Kannatetuimman teorian
Historian kulkua ovat muovanneet kolme merkittävää vallankumousta. Kognitiivinen vallankumous pani historian alulle noin 70 000 vuotta sitten. Maanviljelyn vallankumous vauhditti sitä noin 12 000 vuotta
Kategoria Tunnisteet Seuraava teksti on editointi Matti Puolakan ex tempore -sanelusta vuodelta 2015. 1. Ihmisyhteisöissä oli paljon väkivaltaa jo ennen valtion syntyä Marxismin mukaan organisoitu
Editoidu Matti Puolakan puheista ja kirjoituksista Monthly Review’n perustajiin kuulunut marxilainen taloustutkija Paul M. Sweezy julkaisi vuonna 1966 yhdessä Paul Baranin kanssa teoksen Monopolipääoma. Teosta
Artikkeli on yhteenvetoa Matti Puolakan puheista ja kirjoituksista eri vuosilta ja vuosikymmeniltä 1980-luvulta alkaen. Tulemme julkaisemaan myös tätä aihetta koskevia Matin alkuperäisiä puheita. Informaationteknologisen vallankumouksen
Sisällys 1. Kehittyneet eläimet2. Homo-suvun laumat3. Heimoyhteiskunta4. Sivilisaatiot5. Valtioyhteiskunnat6. Globaaliyhteiskunta Ihmissuvun historia voidaan esittää myös toimeentulotapojen historiana. Perustana on tällöin Glynn Isaacin teesi ”keskinäinen jako
Editoitu Matti Puolakan puheista ja kirjoituksista eri vuosilta Ihmisen määritteleminen on ihmissuvun historian määrittelemistä Mikä on ihmisen ja eläimen perusero? Mikä on ihmisen lajihistoria? –
Editoitu Matti Puolakan puheista ja kirjoituksista Elämme aikaa, jolloin ihmiskunta joko yhdistyy lajina oman itsetuntemuksensa varaan, opiskelemaan historiansa kokemuksia, tai ajautuu itsetuhoon. Demokratian kriisi länsimaissa
Uutiskirjeemme ilmestyy n. kerran kuukaudessa. Sitä saa lähettää eteenpäin. Postituslistallemme voi ilmoittautua ja siltä voi poistua lähettämällä pyynnön tähän osoitteeseen: uusihistoria@humanpath.net
Idea -teemalehti sisältää puolakkalaisen historianfilosofian esittelyä sekä kommenttia muuhun kirjallisuuteen, mm. Richard Leakey, Yuval Noah Harari (Sapiens) sekä David Graeber ja David Wengrow (Alussa oli…)
Tämän IDEAn numeron voi lukea ilmaiseksi pdf-tiedostona täältä: idea-1-2022. Painettu lehti on loppuunmyyty.